Saturday, March 19, 2011

Column in the New World Finn - Goin' Fishin'

Here is a column of mine that was published recently in the New World Finn.  Although I  have mentioned this before, I'll say it again - the New World Finn is a Finnish-American quarterly and if you like the articles that they publish I highly recommend that you support this paper by buying a subscription. 

If you prefer, read the pdf version (page 16) here.

Goin' Fishin'
Spring should be here any month now. The Finnish winter has lived up to all expectations this time around. There has been plenty of snow, and temperatures have well below freezing for weeks now. The polar night has come to an end and the sun shines bright throughout the afternoons. The made (eelpout) are spawning and the local ice fishermen who know the right spots have plenty of opportunity to enjoy some of the best fish soup in the world. I’ve never been one for ice fishing – I’m more of a summer lake and rowboat fisherman – there has been plenty of opportunity to freeze parts of my nether regions off this winter without sitting on a upside-down bucket in the middle of a frozen lake in the hope that I might catch a couple of fish. Lucky for me I live right down the street from Mäkinen’s fish store and with the simple exchange of hard currency for product and a little bit of kitchen know-how I too am able to enjoy a hot bowl of eelpout soup with plenty of onions and potatoes.


Fishing, both recreational and commercial, is a part of life here in Finland. With over 185,000 lakes, nearly 700 miles of Baltic coastline, and 647 rivers (pretty much ten percent of Finland’s surface area is water), there are plenty of opportunities to dip a line in the water. These waters have a variety of fish on offer. Northern pike (hauki), European perch (ahven), Atlantic salmon (lohi), brown trout (taimen), and pike-perch a.k.a. zander (kuha) are among the most popular species that anglers hope to land. The pike-perch bears a strong resemblance to its North American cousin, the walleye, both in appearance and flavor.

The laws regarding fishing licenses in Finland are pretty straight-forward. Angling with a hook and line (pole fishing without a reel) and ice-fishing are exempt from licensing fees thanks to public access rights that fall under the terms of jokamiehenoikeus. Jokamiehenoikeus in English is everyman’s right or freedom to roam. In addition to license-free pole fishing, jokamiehenoikeus guarantees that everyone has the right to hike and ski freely in the countryside as long as the natural environment and private property aren’t damaged while doing so. One also enjoys the right to pick wild mushrooms and berries, and any income derived from these activities is tax-free. This doesn’t mean that you can intrude on the privacy of people in the vicinity of their own homes – common courtesy is expected. But I digress from the topic at hand – back to fishing. If you are under the age of 18 or over the age of 64, there is no need to buy a license to fish with a rod and reel. If you aren’t lucky enough to be too young or too old, then a fishing license is a must. The fishing licensing system here can seem slightly complicated at first but when you get down to nuts and bolts it is pretty straightforward. No matter where you plan on fishing, you must pay the national fishing management fee (1 year – 22 €, 7 days – 7 €). In addition to this fee you must also pay for a provincial lure-fishing fee (1 year – 29€, 7 days – 7€). Make sure you know exactly which province you are going to be fishing in before you buy this license. Fishing licenses are available at any post office or bank. Paying the national fishing management fee also entitles you to fish with nets or traps, although the municipality in which you plan to net or trap may require you to purchase a permit if you want to legally net and trap on their lakes. I’m not sure how much the fees vary from place to place, but here in Jyväskylä the annual fish trap tag will set you back 1 euro per trap.

The ice hasn’t even thought about melting away, yet here I sit, dreaming of trolling the lakes for kuha, casting streams for taimen, and checking the traps every few days with the hope of rowing back to shore with a bucket full of ahven. I guess that it is natural for those of us who live in the upper regions of the northern hemisphere to daydream about summer when the end of winter is almost within reach. Pretty soon the sun will rise above the horizon and stay there for a good long while. If this summer is going to be as hot as the forecasters promise, it could very well be that in a few months I’ll be longing for winter.


Pike-perch (kuha)


Perch (ahven) in the fish trap (katiska)


An ok-sized brown trout (taimen)

Helmi Levyt

An interview that I did a while back with Arwi Lind of independent record company Helmi Levyt was published recently in the New World Finn. The New World Finn is a Finnish-American quarterly which I recommend you subscribe to. The Finnish-American press has a long and colorful history and is worth supporting financially.

Here is the article, but if you prefer, please check out page 25 of this pdf.

Independent Finnish Label Produces Wide Range of Musical Styles In Its RecordingsHelmi Levyt is an independent Finnish record label which was founded a few years back by Arwi Lind when he was living in the city of Savonlinna. Their first record was released in 2004. Since then they have released over 40 recordings, most of which are full-length albums. The recordings have been released in a variety of formats – both on vinyl and compact disc of course but also surprisingly a few releases have also been on cassette. Helmi Levyt has achieved quite a bit of notoriety in Finnish music circles during its short existence. The recording artists that have worked with Helmi represent a wide range of musical tastes and styles. The boozy and meditative jazz and roots influenced stylings of Muuan Mies and the melancholic and often spiritual songs of Joose Keskitalo come to mind immediately when I think about the music released by Helmi, so does the modern and minimalist singer/songwriter Sami Kukka. The fact that the same label that released an album of Jaakko Eino Kalevi’s electronica has also released a recording of traditional Ingrian-Finnish songs sung by former Red Army Choir member Arvi Kemppi is a testimonial to the Helmi’s commitment to great music, regardless of genre.

A while back I had a chance to sit down with Arwi Lind, the founder of Helmi Levyt:
Willie Lahti: So why did you found your own record company?
Arwi Lind: Ever since I was a child, records have been really important to me. Some people are into movies, some people are into video games - I was really into records. When I was a kid I’d make my own recordings on cassette tape and then design covers for the tapes. I guess that ever since I was small the idea of having my own record label was somewhere in the back of my mind. When I was living in Savonlinna I realized that I had a lot of spare time, life wasn’t terribly hectic. My oldest daughter Hilkka had just been born and it seemed to be the right time to start working on something creative – a project that could be released to the public. At the same time I began to get to know Joose (Joose Keskitalo) and we started to collaborate musically. This collaboration began to head in a more serious direction than I had initially planned - at first it didn’t even occur to me that our project would turn into something serious - we had went in to the project with a less-than-professional, almost haphazard attitude towards things.

WL: Does Helmi Levyt have a particular mission or philosophy that you follow or are you just making things up as you go along?
AL: I’d like to answer this question by saying “yes we do”, but I guess we really don’t. In a way I guess we trust our instincts. Of course we are pretty particular about what we want to record and release – there are definitely things that we want to bring forward to the public. I guess that I can say that my thought process doesn’t really work in a orderly way, I don’t plan things out so far in advance that I could claim to have a particular mission.

WL: I’ve noticed that a lot of the records released by Helmi seem to embody the somewhat elusive Finnish mentality (which I won’t even attempt to define) in one way or another. It comes through most obviously in the music of Muuan Mies and Joose Keskitalo. Is this a fair assessment in your opinion?
AL: I think that a lot of our artists capture aspects of Finnishness, or at least I hope so. Going back to your question about our mission, one thing that is important to me is that the roots and background of the artist comes through in the recording and since our artists are Finnish, of course their own experiences should be present in the music. To me it is important that Finnish musicians/bands sing in Finnish. It is our language and of course ones feelings are best expressed in your mother tongue.

WL: Helmi Levyt has released records that cover a wide range of genres and styles. Can you identify a common thread that makes the folks in this diverse group “Helmi artists”
AL: A lot of folks seem to have the opinion that our wide range of releases do have something in common. I think that it has to do with the attitudes of our artists to music and how music should be made. If you take a look at our whole catalog and the broad scale of artists that work with us you might not find a “common thread” so to speak. With the major record labels focusing on “idols”-type formatting, making new music, and being willing to experiment has become the responsibility of small, independent record labels. The common thread could also be this idea of Finnishness that we’ve been talking about. The lyrics that have been written by Helmi Levyt artists like Joose Keskitalo, Ismo (Puhakka) from Muuan Mies, and Sami Kukka are also really important, and in my opinion these guys are among the most daring and vital lyricists in Finland right now.

WL: Do you follow any particular philosophy when putting a record together?
AL: I think it is really important that a record is treated as its own entity. Everything is important - the packaging, the cover art the liner notes, and of course, the actual recording itself. I think that an album should be designed to listen to from start to finish - it’s not just about one hit song with a bunch of filler. I also think it is important to keep things simple and moving - not getting caught up in going overboard on a particular project.
WL: What kind of projects do you have in the works?
AL: Well, we’ve got a new Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmaanpalo ”live” recording coming out soon and Joose’s next studio album is in the works. Inarinveljet is also working on a record, and we’re planning on going into the studio with Sami Kukka in the spring. We’re also working on a project with Finnish reggae artist Profeetta. Basically I guess that we’ll be putting out about 4 releases this spring and hoping to put out just as many in the fall.

Helmi Levyt can be found on the internet at their own site www.helmilevyt.fi. The site is available only in the Finnish language at this time. Some of their albums are also available through www.cdon.eu. A few of their releases are also available on Amazon.com. If you want to get further acquainted with this great little record label just search “Helmi Levyt” on YouTube where there are plenty videos featuring their musicians.

Three albums from Helmi Levyt worth checking out:
text by Mikko Siltanen (translated by Willie Lahti)

ARVI KEMPPI: INKERINSUOMALAISIA LAULUJA (Ingrian-Finnish songs)
Arvi Kemppi’s own story is an interesting one. He was born in Soviet Ingria in 1932. When he was 10 years old his family was sent to Siberia by Stalin. In 1952 they were able to return home thanks to intervention by Otto Ville Kuusinen (who was then chairman of the presidium of the Supreme Soviet of the Karelo-Finnish SSR as well as a member of the Politburo). After his return from Siberia, Kemppi performed as a soloist in the Red Army Choir. When he reached retirement age in the 1990’s he moved to Finland and continued singing (often performing in market squares and subway stations in Helsinki).
This album is composed of old Ingrian-Finnish songs. The songs are representative of the old Finnish folksong tradition, which Kemppi, in his own way, was able to contribute to.
Arvi Kemppi died in 2008, just before this record was released. Fortunately a portion of his unique music was preserved for future generations.


JOOSE KESKITALO & KOLMAS MAAILMANPALO: JOOSE KESKITALO & KOLMAS MAAILMANPALO
Joose Keskitalo is a central figure in the Helmi Levyt catalog. His artistic influence can be heard in some of the other recordings by Helmi artists - he has done production work for a number of them.
Keskitalo’s own music is difficult to define. One can find the influences from folk music, old hymns, and American blues. He doesn’t want to do the same thing twice – he always tries to find a new way of doing things.
This record features Keskitalo’s band Kolmas maailmanpalo. This collaborative effort brought about a fine album, which can be considered to be one of his best so far.


SAMI KUKKA: MENEN VETEEN (I’m going to the water)
Sami Kukka released his first album during the second half of the 1980’s, but the time back then was not yet ripe for acoustic, Finnish-language folk. Fortunately both the man and his music were “discovered” again after the turn of the century, thanks to in part to Joose Keskitalo.
Kukka’s fourth full-length album Menen veteen has a summery theme about it. The music is extremely quiet and fragile – in one word, beautiful. It is in no hurry to get anywhere and the music stands on its own. Comparisons to the British singer-songwriter Nick Drake are easy to understand, there are numerous similarities in their individual styles.
The record was produced by Samuli Kosminen, known for his work with the Icelandic group Múm. Kosminen is also responsible for the percussion and sound samples on several of the tracks on the album. Other musicians featured on the album include the violinist Pekka Kuusisto as well as Pekko Käppi on the jouhikko.

Minna Canthin päivä - Minna Canth Day

Every time I notice that the flags are flying in Finland I check the calendar or ask my wife what the occasion is. The flags are flying today (March 19th)because it is Minna Canth Day. It is also Social Equality Day.

Here is a post that I did a few years ago regarding Minna Canth:

Located in downtown Jyväskylä, in the park known as Kirkkopuisto, not too far from the rose gardens, you will find a statue of a woman that you probably won't recognize. Don't worry, lots of Finns probably wouldn't be able to recognize her either.




Minna Canth (1844-1897), was a Finnish writer and social activist who spent some time in Jyväskylä. She began as a student at the Jyväskylä Teacher's College, which is now known as the University of Jyväskylä.

She went on to become the first newspaperwoman to write in the Finnish language, wrote several plays, and became a succesful businesswoman, despite the fact that she had to raise 7 children on her own following the death of her husband.

Her play Työmiehen vaimo (The Worker's Wife) influenced popular opinion so much that shortly after its release, parliament passed a law regarding separation of property in marriage, a revolutionary idea for its time.





Where to find the statue of Minna Canth in downtown Jyväskylä:


View Minna Canth patsas/sculpture, Jyväskylä, Kirkkopuisto in a larger map

Friday, March 18, 2011

Mämmi - malted rye pudding

This was originally posted last year.

It came to my attention that I hadn't eaten mämmi for over 20 years. In other words, I had no idea what mämmi really tasted like.

Mämmi is a malted rye pudding flavored with orange peel that can be found easily at any grocery store for a few weeks before Easter. Much humor has been generated by its appearance alone. Plenty of other people have made scatological reference to mämmi already so I won't bother to do so myself.



Porkkamäki maalaismämmi - (Porkkamäki "country-style" mämmi)



Mämmi, up close and personal

We had a few non-Finnish guests over last night so we decided to serve mämmi (in addition to other things). I have to admit that I found it to be quite tasty in a malty rye with citrus highlights kind of way. All three of our guests liked it too, going so far as to have second helpings. By this informal survey we can conclude that 100 % of foreigners enjoy the taste of mämmi.

Mämmi is traditional served with sugar and cream. As I discovered last night, it also tastes pretty good all on its own.

Some stores actually carry mämmi in their freezer section year round. Perhaps the mämmi producers of Finland need to come up with a new advertising campaign: Mämmi - not just for Easter anymore.

Article about the Finnish Mämmi Association

Wednesday, March 16, 2011

Lapin puikula

Lapin puikula is a Finnish landrace potato that grows best in Lapland. This potato variety has Protected Geographical Status under European Union law.


Lapin puikula

 
Due to the high starch content of this potato variety, I recommend that you pay close attention when cooking them - just a minute too long in boiling water and they will disintegrate into an unappetizing slurry. These are great for making mashed potatoes and puréed soups. If you wish to cook them peeled and serve them whole, you may want to try steaming rather than boiling them. If you do boil them, make sure to add plenty of salt to the water.

Tuesday, March 15, 2011

Kysymyksiä uudelta Suomen kansalaise​lta - Questions from a new Finnish citizen - An update with interesting responses from representatives of Keski-Suomen Kokoomus (National Coalition Party - Central Finland)

I've been working on a little project to help myself (and possibly other Finns) decide who to vote for in the upcoming parliamentary elections. The project has evolved into a post in my own blog as well as an article in Jylkkäri.

When I embarked on this project, I figured that if I actually received answers to my question I would post them on my blog, but the idea of a newspaper article came after the fact, when the Editor-in-Chief of Jylkkäri, Jarno Liski, asked if I would be interested in writing an article from the paper.

Shortly after I agreed to write the newspaper article, I received some curious responses from a couple of cogs in the National Coalition Party (Kokoomus) machine, who chose to question my manners and ethics. Strangely enough, I haven't received similar attacks on my character from any of the other Finnish political parties.

I've decided to publish the responses that I received from Olli-Pekka Niskanen and Sini Korpinen of the National Coalition Party (Kokoomus). The original responses were in Finnish, the English versions that I am also including are my own rough translations.  I am choosing not to offer my personal opinions concerning their responses, I'll leave it up to you, the reader, to draw your own conclusions. 


Hei Will!
Olisi ollut hyvien tapojen mukaista kertoa, että annat vastaukset lehteen julkaistavaksi. Sinällään vastauksessani ei ole mitään sellaista etteikö sitä voisi julkaista, mutta luonnollisesti olisin halunnut asian tietää. Toivottavasti hyvä ehdokas löytyy.
Terv. OP Niskanen
Hei Will!

It would have been in accordance with good manners to have let me know that you were giving the responses to a newspaper for publication. My answer itself isn’t anything that shouldn’t be published, but naturally I would have wanted to know about it. Hopefully you find a good candidate.
Sincerely,
O.P. Niskanen

Hei,

Kiitos viestistäsi ja kehitysehdotuksistasi, ne olivat mielenkiintoisia. Välitän viestisi eteenpäin.
Sain jälkikäteen kuulla sinun tehneen samalla lehtijuttua näistä vastauksistamme - minulta pyydettiin valokuvaani lehtijuttuun, jossa en edes tiennyt esiintyväni. Ilman muuta haluamme osallistua tällaiseen keskusteluun, mutta jatkossa toivoisin sinun olevan journalistien etiikan mukaisesti avoin haastateltaviasi kohtaan siitä, että heidän kommenttinsa itse asiassa päätyvät lehteen. Toiminnastasi, ja JYY:n toiminnasta ei nyt jäänyt hyvä maku suuhun.
Kiitos kuitenkin siitä, että nostat tätä asiaa esille myös omassa blogissasi. Avointa keskustelua on tärkeää käydä.
Ystävällisin terveisin,
Sini Korpinen
Hei,

Thanks for your message and also for your ideas, they were interesting, I’ll forward your message.
I found out after the fact that you are doing a newspaper article featuring our answers – I was asked for a photograph to include in the article in which I had no idea that I would be appearing. Of course we want to take part in this type of discussion, but in the future I would hope that you would behave in accordance with journalistic ethics and let your subjects know that their comments will actually be appearing in print. Your actions and those of JYY (University of Jyväskylä Student Newspaper) haven’t left a very pleasant taste in my mouth.
Thank you anyways for bringing this issue forward, also in your own blog. Open discussion is important.
Sincerely,


Sini Korppinen



 

The blog post in which I published both my email and the responses that I have received, including a few responses that I have received only recently:

A few weeks ago I sent an email out to the various political parties of Finland (recipients of the email include:  Anni Sinnemäki, Jutta Urpilainen,, Mikael Junger, Jyrki Katainen, Alexander Stubb, Mari Kiviniemi, Mauri Pekkarinen, Anne Kalmari, Susanna Huovinen, Riitta Mäkinen, Maia Fandi, Olli-Pekka Niskanen, Pasi Palmulehto, Peter Östman, Piia Soininen, Veikko Ahola, Eero Paananen, Kauko Tuupianen, Lulzim Voca, Jorma Uski, and both the Central Finland and national offices of the various parties) in an attempt to gather enough information to make an educated decision before I cast my vote in the parliamentary election this spring.     Every party with the exception of the Pirate Party of Finland took the time to answer.  Here is the email that I sent and the answers I received.  To my English language readers, sorry, but I just don't have time to translate all of the answers that I received.  To read the email that I sent in English, click here



Sain viime syksynä Suomen kansalaisuuden, mikä tarkoittaa, että olen nyt oikeutettu äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa. En kuulu mihinkään puolueeseen enkä vielä tiedä, ketä äänestän. Siksi kirjoitan teille. Aion lähettää tämän viestin kaikille puolueille, joilla on ehdokkaita eduskuntavaaleissa. Maahanmuuttajana maahanmuuttopoliittiset kysymykset ovat luonnollisesti minulle tärkeitä.


Mikä on puolueenne virallinen kanta maahanmuuttoon? Mitä mieltä puolueenne on maahanmuuttajien integroinnista suomalaiseen kantaväestöön?


Maahanmuutto ja maahanmuuttajiin liittyvät asiat ovat olleet kuuma aihe mediassa viime vuosina. Usein vaikuttaa siltä, että keskustelut käsittelevät lähinnä pakolaisia ja pakolaisiin liittyviä kysymyksiä. Todellisuudessa suurin osa maahanmuuttajista on täällä kuitenkin rakkauden, työn, tai molempien takia. Itse muutin Suomeen mentyäni naimisiin suomalaisen naisen kanssa. Olen ollut oma-aloitteinen ja ahkera veronmaksaja koko sen ajan, kun olen asunut Suomessa. Sama pätee myös moneen muuhun maahanmuuttajaan: me käymme töissä, maksamme veroja ja kasvatamme lapsemme osaksi suomalaista yhteiskuntaa.


Miksi tätä hiljaista enemmistöä ei ole huomioitu, kun on keskusteltu maahanmuuttoasioista? Miksi kukaan ei ole kysynyt meiltä, mikä olisi tehokkain tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan?


Uutena Suomen kansalaisena olen äärimmäisen ylpeä siitä, että voin nyt osallistua täysivaltaisesti demokratiaan. Pidän itseäni hyvin asioista perillä olevana, ja seuraan politiikkaa eri medioiden kautta. En ole vielä päättänyt, ketä äänestän tulevissa eduskuntavaaleissa.


Mitä siis oikeastaan haluan kysyä, taitaa olla tämä: Miksi minun maahanmuuttajana tulisi äänestää juuri sinua tai muita puolueesi ehdokkaita?


Arvostaisin todella paljon, jos jollain puolueenne edustajalla olisi aikaa vastata kysymyksiini. Odotan mielenkiinnolla eri puolueiden vastauksia, jotta voin objektiivisesti vertailla vastauksia ennen kuin teen päätöksen ehdokkaastani.


Kunnioittaen


Will


Anne Kalmari (Keskusta):
Hei!

Lämmin kiitos postista!
Mikä olisi sinun mielestäsi tehokkain tapa integroitua yhteiskuntaamme? Työ? Ystävät? Keskusta on kansanliike, jossa vaikutetaan juuri alhaalta ylöspäin, kuten tukiryhmäläiseni Ahmed Al Massri on tehnyt.

Ajattelen näin:
Ulkomaalaiset ovat tervetulleita työskentelemään Suomessa! Meillä vain pitäisi saada työnantajille asennemuutosta, niin että myös maahanmuuttajat saisivat koulutustaan vastaavaa työtä. Kunnon kielenoppiminen edesauttaisi siinä. Olen ollut usein esim. diblomi-insinöörien koulutusta vastaavien ihmisten tai lääkäreiden kyydissä taksissa! Tämä on voimavarojen haaskuuta. Tarvitsemme tekijöitä, kun meillä siirtyy suuret ikäpolvet eläkkeelle.

Mitä sitten tulijoilta toivoisin? Suomalaiseen yhteiskuntaan tulijat joutuvat tietysti hyväksymään Suomen kulttuurin. Hyvine ja pahoine piirteineen. Maassa maan tavalla. Luulen, että ihmiset ovat valmiita töihin, jos siihen annetaan mahdollisuus, eivätkä halua liikaa paapomista?

Olen pakolaisista ja turvapaikanhakijoista sitä mieltä, että niitä tulisi ottaa maahamme sen verran kuin mistä voimme pitää huolta. Heidän kotouttaminen ja esimerkiksi kielenopetus pitää järjestää entistä paremmin. Samoin haluaisin, että jo kulttuurivaihdonkin vuoksi tekisimme lisää vapaaehtoista tuki- ja ystäväperhetoimintaa. Siinä antaja saa paljon. Ei pidä antaa syntyä kaupunginosia, joissa maahanmuuttajat syrjäytyvät muusta yhteiskunnasta. Teemme karhunpalveluksen, jos päästämme rikollisilla perusteilla ihmisiä maahan. He vievät paikan todellisilta tarvitsijoilta.
Mukana on puolueemme maahanmuuttoasiakirja, joka, pahus vie, keskittyy sekin enemmän turvapaikanhakijoihin. Anna palautetta.
Terveisin
Anne Kalmari
Kansanedustaja
www.annekalmari.net

Alexander Stubb (Kokoomus):
Hei, kiitos paljon viestistäsi!

Itse olen ollut aina liberaalin maahanmuuttopolitiikan kannattaja. Kokoomuksessa on maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä jonkin verran vaihtelua puolueen sisällä, mutta eduskuntaryhmämme on hyväksynyt oheisen raportin http://www.kansallisetmaahanmuuttajat.fi/kokoomus/raportti_maahanmuuttopolitiikast/

Toivottavasti löydät sieltä vastaukset kysymyksiisi!

Alex


Sini Korpinen (Kokoomus):

Kiitos viestistäsi, ja onnittelut uudesta kansalaisuudesta - jos nyt näin voi sanoa! Pahoittelen viivästynyttä vastausta.

Puolueemme virallinen kanta on, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa maahanmuuttoa, jos mielimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tarvitsemme työtä, työntekijöitä ja yrittäjyyttä - tässä uskomme meillä olevan voitettavaa juuri maahanmuuttajilta. Olet aivan oikeassa siinä, että vaikka pakolaiset muodostavat pienehkön prosentuaalisen osuuden kaikista Suomeen tulevista maahanmuuttajista, keskustelu keskittyy usein heihin. Vaikka maahanmuuttoon - kuten mihin tahansa muuhunkin ilmiöön - liittyvistä ongelmista on saatava avoimesti puhua, pitäisi keskittyä uhkien sijasta myös mahdollisuuksiin.

Kotouttamiseen ja integrointiin on varattava riittävästi resursseja, jotta voimme onnistua tässä. Tällä hetkellä resursseja ei ole aina riittävästi esimerkiksi suomenkielen opetukseen.Meidän mielestämme tärkeää on kuitenkin, että maahanmuuttaja pystyy osallistumaan ja sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan samalla kun hän säilyttää yhteyden myös omaan kieleen ja kulttuuriin.

Olet oikeassa myöskin siinä, että usein maahanmuuttokysymyksistä puhutaan ikään kuin maahanmuuttajista huolimatta, eikä heidän kanssaan. Siksi esimerkiksi Kokoomuksen läheisjärjestönä toimii Kansalliset Maahanmuuttajat, jotta uussuomalaiset löytäisivät tiensä puolueeseemme. Kansalliset Maahanmuuttajat osallistuvat aktiivisesti muiden läheisjärjestöjen, kuten Naisten ja Nuorten Liittojen, tavoin puolueen sisällä käytävään keskusteluun, ja heitä löytyy myös luottamushenkilöpaikoilta. Näin pystymme laajentamaan myös omaa ymmärrystämme kaikista maahanmuuttajien haasteista.

Olemme pyrkineet omassa retoriikassamme tuomaan esille juuri mahdollisuuksia, joita maahanmuuttoon liittyy - siksi järjestimme esimerkiksi Hei, me puhutaan maahanmuutosta -keskustelukiertueen. Jotta huomio kiinnittyisi myös Sinun kaltaisiisi, jotka tuovat paljon hyvää mukanaan.

Kokoomuksen vahvuus on se, että me haluamme luoda kaikille mahdollisuudet menestykseen tässä maassa - ihonväristä, uskonnosta, iästä ja kielestä huolimatta. Uskomme, että teemamme puhuttelevat kaikkia, jotka haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen - niin uussuomalaisia kuin syntyperäisiä suomalaisia. Kaikilla tulee olla oikeus tehdä töitä Suomen ja täällä asuvien hyvinvoinnin eteen. Työn tekemisen on oltava kannattavaa, ja tähän Kokoomus on esittänyt useita parannuksia.

Jos Sinulla on lisäkysymyksiä joistakin teemoistamme, vastaan mielelläni.

Ystävällisin terveisin,

Sini Korpinen
Poliittinen sihteeri

Yrjö Hakanen (SKP):

Kiitos yhteydenotosta. Suomen kommunistisen puolueen kanta maahanmuuttoon on alla olevassa puoluekokouksen päätöksessä.
http://www.skp.fi/2010-8-6/maahanmuuttajien-ja-tyovaen-yhteisten-etujen-puolesta
Asiakirjasta ilmenee, että haluamme ratkoa asioita yhdessä maahanmuuttajien kanssa ja korostamme Suomessa syntyneiden työntekijöiden, vähävaraisten ja maahanmuuttajien yhteisiä etuja.

Terveisin
Yrjö Hakanen


Pauliina Maukonen-Kärkkäinen (Keskusta):

Lämmin kiitos yhteydenotostasi ja tiedustelustasi. Onnea myös Suomen kansalaisuudesta! On hienoa, että teet äänestyspäätöksesi järkiperustein eli punnitset itsellesi tärkeitä asioita ja puolueiden näkemyksiä ja linjoja niihin.
Keskusta ei ole vielä julkaissut vaaliohjelmaansa, mutta tavoiteohjelma meillä on toki jo olemassa eli se päätettiin Lahden puoluekokouksessa kesällä 2010. Siinä on myös maahanmuuttoon liittyviä huomioita, kuten on myös eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirjassa. Niihin pääset tutustumaan oheisesta osoitteesta: http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Ohjelmat_ja_kannanotot.iw3
Olemme kyllä koettaneet huomioida myös maahanmuuttajat poliittisten tavoitteidemme valmistelutyössä. Eli viime keväänä, kun puolueemme valmisteli tavoiteohjelmaa, lähetimme eri järjestöille - myös maahanmuuttajien yhdistyksille- ohjelmaluonnoksemme kommentoitavaksi. Saimme ihan kiitettävästi palautetta eri yhdistyksiltä. Tällaista toimintamuotoa jatkamme varmasti tulevaisuudessakin, jotta kansalaisten ääni kuuluu poliittisessa valmistelutyössä muutenkin kuin kansanedustajien kautta.
Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan kansanedustajaehdokkaitamme ja tenttaamaan heiltä heidän maahanmuuttopoliittista linjaa. Tapaat ehdokkaitamme seuraavan kerran la 5.3. klo 11-14 Jyväskylän kävelykadulla. Viikonlopun ja maanantain aikana olemme liikkeellä muutoinkin eli kiertuekalenterimme löydät piirin kotisivuilta: www.keskusta.fi/keski-suomi
Hyvää kevättalven jatkoa sinulle ja hyvää ensimmäistä äänestyskertaa!
Ystävällisin terveisin

Pauliina Maukonen-Kärkkäinen
toiminnanjohtaja
Keskustan Keski-Suomen piiri


Maia Fandi (Vihreät):

Moi Will ja kiitos viestistäsi,

Onnittelut kansalaisuudesta ja äänioikeudesta! On hyvä, että haluat ottaa perusteellisesti selvää eri puolueiden ehdokkaiden kannoista koskien maahanmuuttoa. Aihe on minulle yksi tärkeimmistä poliittisista teemoista hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen ohella. Aihe on myös henkilökohtaisista syistä minulle tärkeä, sillä olen itsekin naimisissa maahanmuuttajan kanssa ja lapsillani on kahden maan kansalaisuus. Lisäksi työskentelen tällä hetkellä sosiaalityöntekijänä pakolaisina ja turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden parissa.

Vastauksia kysymyksiisi:


Mikä on puolueenne virallinen kanta maahanmuuttoon? Mitä mieltä puolueenne on maahanmuuttajien integroinnista suomalaiseen kantaväestöön?


Kysymykseen virallisesta kannasta virallinen vastaus puolueen nettisivuilta:
"Vihreiden uudessa Suomessa ollaan suvaitsevaisia. Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Rasismia ja syrjintää ei yksinkertaisesti hyväksytä. Meille kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Jokainen meistä voi olla oma itsensä - kunhan kunnioittaa toisten oikeutta samaan.Vihreiden uusi Suomi on maa, jossa myös uudet suomalaiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi - ja hyödylliseksi. Jokaisen maahanmuuttajan tarina on erilainen. Suomeen tulevia kohdellaan ihmisinä, ei kasvottomana massana. Suomi välittää kaikkein heikoimmista sekä maan rajojen sisällä että niiden ulkopuolella. Siksi, että se on järkevää. Mutta ennen kaikkea siksi, että se on oikein.
Vihreiden uudessa Suomessa maahanmuuttopolitiikka merkitsee toimivia ja reiluja ratkaisuja. Tänne saa tulla yrittämään ja tekemään töitä. Helpotamme maahanmuuttajien työllistymistä ja parannamme kotouttamista Suomeen takaamalla, että kaikki voivat opiskella suomen kieltä."

Eli vihreät haluavat olla rakentamassa Suomea, jossa jokainen ihminen on arvokas ja yhtä tärkeä riippumatta esimerkiksi ihonväristä, uskonnosta tai synnyinmaasta. Vihreät puolustaa vähemmistöjen oikeuksia ja asemaa. Itse asiassa Vihreät on alkujaan syntynyt ajamaan paitsi ympäristöasioita, myös vähemmistöjen asemaa. Vihreiden maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan voit tutustua tässä linkissä: http://www.vihreat.fi/node/59



Miksi hiljaista enemmistöä ei ole huomioitu, kun on keskusteltu maahanmuuttoasioista? Miksi kukaan ei ole kysynyt meiltä, mikä olisi tehokkain tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan?
On totta, että pakolaisuuteen ja esim. turvapaikanhakijoihin liittyvät asiat vievät usein suurimman huomion maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta.

Monet maahanmuuttajat - tulivat he sitten avioliiton, työn tai pakolaisuuden kautta ovat kuten sinä, ahkeria ihmsiä, jotka haluavat tehdä työtä, maksaa veroja ja osaltaan osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. On todella tärkeää, että kaikilla maahanmuuttajataustaisilla on mahdollisuus osallistua suomea ja päästä opiskelujen ja työharjoittelujen kautta mukaan työelämään. On tärkeää, että on matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja kaikille avointa toimintaa, joissa erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat.

Minua häiritsee se, että politiikassa ja julkisessa keskustelussa huomio on usein vain maahanmuuttovaiheessa, elämä jatkuu kuitenkin sen jälkeenkin. Mielestäni pitäisi puhua maahanmuuttopolitiikan sijaan laajemmin monikulttuurisuuspolitiikasta; siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen kun maahan on - tavalla tai toisella - muutettu. Miltä elämä kaikkine osa-alueineen näyttää 5, 10 tai 15 vuoden jälkeen muutosta? Millaiset mahdollisuudet on seuraavalla sukupolvella, joka kasvaa kahden kulttuurin välillä ja kuinka heitä voidaan tukea, jotta välttyisimme esim. Ranskan kaltaiselta tilanteelta?

Pakolaisuuteen liittyy poliittisessa ja julkisessa keskustelussa todella voimakkaita kantoja; pelkoja, stereotypioita, uhkakuvia. Tutkimusten mukaan Suomessa hyväksytään helpoimmin maahanmuuttajat, jotka tulevat länsimaista ja ovat valkoihoisia. Pakolaiset usein edustavat paljon erilaisempia kulttuureita, tapoja kuin länsimaista tulevat maahanmuuttajat, ja suuri osa pakolaisista (tällä hetkellä eniten tulee Afrikasta, Lähi-Idästä ja Kaakkois-Aasiasta) poikkeaa ulkonäöltäänkin enemmän suomalaisista. Minun käsitykseni on, että työ-, opiskelu- ja perhesyihin perustuvaa maahanmuuttoa pidetään yleisesti hyväksyttävämpänä kuin pakolaisuutta. Pakolaiset nähdään usein sosiaalipummeina. Näinhän se ei saisi olla. Julkinen paniikki "pakolaistulvasta" tai turvapaikanhakijoiden tulvasta Suomeen vie huomion pakolaisten asioihin. Samalla unohtuu se, että Suomeen tulee pakolaisina ja turvapaikanhakijoina määrällisesti vähän ihmisiä.

Kiintiöpakolaisten määrä on poliittisesti päätettävä asia niin kunnissa kuin valtionkin tasolla. Keskusteltaessa pakolaisista - ja vastaavasti myös kehitysavusta - keskustellaan itse asiassa siitä mikä on Suomen ja suomalaisten yhteiskunnallinen, globaali vastuu, millä tavalla Suomi sitoutuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin jne. Pakolaisuus siis on poliittisesti enemmän mielipiteitä jakava asia kuin työ-, opiskelu- tai perhesyihin perustuva maahanmuutto. Vihreiden mielestä Suomen pakolaiskiintiötä tulisi nostaa nykyisestä 750stä 1000 pakolaiseen vuodessa. Lisäksi turvapaikka- ja perheenyhdistämishakemusten käsittelyä tulisi nopeuttaa lisäämällä resursseja maahanmuuttovirasto Migriin.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että suhteessa pakolaisten määrään heihin liittyvät asiat dominoivat maahanmuuttokeskustelua ja jättävät varjoonsa monia muita asioita. Harmillista on myös monen politiikonkin huono tietämys asioista; oletetaan että pakolaisten määrä suhteututtana kaikkiin maahanmuuttajiin olisi erityisen suuri, mikä ei pidä paikkaansa. Kuten kirjoitit, suurimmat syyt, miksi Suomeen muutetaan ovat rakkaus sekä työ- ja opiskelu. Kielen opiskelu, työllistyminen, oman paikan löytäminen suomalaisessa yhteiskunnassa ovat asioita jotka yhdistävät kaikkia maahan muuttaneita. Mulla on suuri huoli maahanmuuttajataustaisten suuresta työttömyysprosentista. Tunnen paljon maahanmuuttajataustaisia ja kaikilla on sama toive: päästä töihin, löytää oma paikka Suomessa. Valitettavasti maahanmuuttajataustaisten työllistyminen ei ole kovin helppoa Suomessa; työmarkkinoilla on ennakkoluuloisia asenteita, aksentilla puhuttavaa suomen kieltä ei hyväksytä, ulkomaista opiskelu- ja työkokemusta ei arvosteta jne. Toki tähän on positiivisia poikkeuksiakin, mutta monelle kynnys päästä kiinni työelämään on korkea. Tätä kynnystä pitäisi pystyä madaltamaan. Työllistyminen edistää kotoutumista.

Kysyt, miksi maahanmuuttajia ei ole kuultu tähän asiaan liittyen. Mielestäni on tärkeää, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat kokea olevansa osa sitä, myös voidaan paremmin. Onkin tärkeää, että ihmisillä - niin maahanmuuttajilla kuin muillakin - on mahdollisuuksia olla mukana rakentamassa parempaa huomista. Vihreissä on mukana jonkin verran eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä (enemmänkin saisi olla!). Maahanmuuttaja-asioissa tärkeitä äänitorvia myös puolueiden suuntaan ovat erilaiset yhdistykset.

Miksi minun maahanmuuttajana tulisi äänestää juuri sinua tai muita puolueesi ehdokkaita?


No siksi, että äänestäessäsi Vihreää tiedät mitä saat. Monissa muissa puolueissa saattaa olla yksittäisiä ehdokkaita, jotka ovat perehtyneitä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen, mutta toisaalta samassa puolueessa saattaa olla hyvin kriittisesti suhtautuvia ehdokkaita myöskin. Vihreät suhtautuvat puolueena myötämielisimmin maahanmuuttoon ja haluavat käydä tästäkin teemasta avointa keskustelua. Äänestäessäsi Vihreää, äänestät ihmistä, jolle erilaisista taustoista tulevien ihmisten tasa-arvo on tärkeää.

Itsekehu ei ole vahvimpia alueitani, mutta yritänpä kertoa omista parhaista puolistani :) Minä olisin hyvä valinta, koska olen henkilökohtaisten kokemusten, työn ja politiikan kautta perehtynyt tähän teemaan liittyviin asioihin vielä keskivertovihreääkin enemmän. Antamalla äänesi minulle, annat äänesi ihmiselle, joka ei pelkää puhua aroistakaan aiheista, joka uskaltaa kyseenalaistaa, joka uskaltaa asettua vastakkain perussuomalaisten kanssa.
Voit käydä tutustumassa ajatuksiini enemmän nettisivullani www.maiafandi.com.

Tervetuloa 29.3 klo 18-20 seuraamaan Monikulttuurikeskus Glorian järjestämää paneelikeskustelua, jossa on eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita, olen mukana edustamassa Vihreitä.

Jos sulla herää kysymyksiä luettuasi vastaukseni, niin ota ihmeessä uudestaan yhteyttä :) (Tähän vuorokauden aikaan annetut vastaukset saattaa olla hieman sekavia...)


Yst. terv,

Maia F.


Jutta Urpilainen (SDP):

Hei,

Mikä on puolueenne virallinen kanta maahanmuuttoon? Mitä mieltä puolueenne on maahanmuuttajien integroinnista suomalaiseen kantaväestöön?

SDP on suvaitsevaisuuden ja vapauden liike. Olemme myös Suomen kansainvälisin puolue. On Suomen etu, että saamme uutta luovuutta ja asiantuntemusta suomalaiseen työelämään. Maahamme muuttaneet tuottavat palveluita ja luovat uutta yritystoimintaa. Maahanmuutto Suomeen ja Suomesta muihin maihin on osa kansainvälistymistä. Ihmisille on tarjottava nykyistä tehokkaampia kotouttamis- ja työllistymispolkuja.

Miksi tätä hiljaista enemmistöä ei ole huomioitu, kun on keskusteltu maahanmuuttoasioista?

Olisi varmasti pitänyt pystyä huomioimaan vielä paremmin. Minusta maahanmuuttotaustaiset ihmiset ovat kiitettävän aktiivisesti osallistuneet julkisuudessa käytyyn keskusteluun, tuomalla oman ainutlaatuisen näkökulmansa esille. Itse kaipaan maahanmuuttotaustaisten ihmisten entistä vahvempaa osallistumista myös päätöksentekoon. Eduskunnassa ei esimerkiksi ole yhtäkään maahanmuuttajaa. Toivottavasti tilanne muuttuu mahdollisimman pian. Esimerkiksi SDP:llä on erinomaisia ehdokkaita. Nämä voivat olla muutosvaalit myös tässä mielessä.

Mitä siis oikeastaan haluan kysyä, taitaa olla tämä: Miksi minun maahanmuuttajana tulisi äänestää juuri sinua tai muita puolueesi ehdokkaita?

SDP:llä on uskottavin ja selkein resepti suomalaisen hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Me teemme sen, mitä lupaamme. Suomi ja suomalaiset ovat kärsineet vaikeasta taloudellisesta taantumasta ja nyt on laitettava talous oikeudenmukaisella tavalla kuntoon. Se on jokaisen suomalaisen, on hän sitten maahanmuuttaja tai ei, etu. Myös maahanmuuttopolitiikan kohdalla SDP:llä on selvä, jäsennelty näkemys. Sen löydät täältä:

http://www.sdp.fi/sites/www.sdp.fi/files/politiikka/reilu_ja_hallittu_maahanmuuttopolitiikka.pdf

SDP tarjoaa siis erinomaisen vaihtoehdon nykyhallituksen politiikalle. Vaihtoehtomme tuo työtä ja vahvistaa oikeudenmukaisuutta. Talous- ja veropoliittisen ohjelmamme löydät täältä:

http://www.sdp.fi/sites/default/files/politiikka/tyo_ja_oikeudenmukaisuus_web2.pdf

Ystävällisin terveisin,

Jutta Urpilainen
SDP:n puheenjohtaja

Peter Östman (KD):

Hei Will ja tervetuloa Suomeen!

Ja kiitos erittäin asiallisesta kirjeestä. Vastaan ilolla ja menen heti asiaan vastaamaalla sinun kysymyksiisi.


Tässä on ote Kristillisdemokraattien vaaliohjelmasta:

Kristillisdemokraatit eivät hyväksy muukalaisvihamielisyyttä, syrjintää eikä rasismia missään muodossa. Suvaitsevaisen maahanmuuttajailmapiirin luominen on sekä poliittisten päättäjien, viranomaisten että tiedotusvälineiden vastuulla.
Tietämättömyys elättää ennakkoluuloja. On tärkeää ymmärtää maahanmuuton syitä ja muuttajien haasteita, etteivät kielteiset ilmiöt saa kasvualustaa. Kristillisdemokraatit haastavat suomalaiset kasvamaan muualta muuttaneiden ihmisten hyväksymisessä luopumatta omien perinteidemme ja arvojemme kunnioittamisesta.
Kotoutumisen myötä maahanmuuttaja haluaa lopulta kokea asuvansa Suomessa kuin kotimaassa, ei ulkomailla. Kotoutumista edistää, kun häntä kohdellaan ensisijaisesti ihmisenä, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantasuomalaisilla. On tärkeää saada maahamme pysyvästi jäävät kotoutumaan ja osaksi yhteiskuntaamme mahdollisimman pian ja hyvin. Se edellyttää oikeita toimia päättäjiltä ja viranomaisilta, mutta myös kantasuomalaisten kotoutumista monikulttuuristuvaan Suomeen.
Tulevina vuosina tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimana, kun väestömme vanhenee ja työelämään tulevien määrä supistuu. Harkitusti toimien emme luo ongelmia, vaan ratkomme niitä. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan monipuolista inhimillistä, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa kielitaito mukaan lukien. Näitä tietoja ja taitoja on hyödynnettävä määrätietoisesti yhteiseksi hyväksi.
Tästä on kyse: 1. Maahanmuuttajan kotoutumisen lähtökohtana on työllistyminen, ja sille on annettava kunnon edellytykset. Tärkeintä on työllis- tää nykyiset maahanmuuttajat, joista kohtuuttoman suuri osa on työttöminä. Työllistämällä heidät saamme voimavaroja tukea vai- keuksissa eläviä lähellä ja kaukana.
2. Maahanmuuttajille turvataan oikeus oppia hyvin jompikumpi ko- timaisista kielistä oman ammattikielen oppimisen tarve ja koulu- tustaso huomioon ottaen. Erityishuomiota on kiinnitettävä kotona olevien äitien sekä puolisoina maahan muuttavien kielitaidon kart- tumiseen.
3. Maahanmuuttajille kerrotaan kotouttamisvaiheessa suomalaisen yhteiskunnan periaatteet ja ne maahanmuuttajan kulttuuriset ta- vat, jotka ovat ristiriidassa lainsäädäntömme kanssa. Kulttuuri- eron sitä edellyttäessä kerrotaan naisten ja tyttöjen oikeuksista ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta maassamme sekä naisille ja tytöille että miehille ja pojille.
4. Maahanmuuttajien taloudelliset etuudet tulee saattaa samalle ta- solle kuin muissa EU-maissa ja vastaamaan Suomen kansalaisen perusturvaa.
5. Maahanmuuttaja-termiä käytetään vain sellaisissa tilanteissa, joissa sillä on erityistä merkitystä esimerkiksi palvelun saamisen kannalta tai sen lisätessä yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
6. Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten opintojen osana tulee olla pakollinen, riittävän laaja kielikoulutus, joka antaa mahdol- lisuuden työllistyä maahamme. Vastavalmistuneelle myönnetään lyhytaikainen työnhakuviisumi, jos vastavalmistunut ei saa heti työpaikkaa, mutta haluaa jäädä maahamme työhön.
7. Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa lisätään turvapaikkahake- musten käsittelyn nopeuttamiseksi. Se on sekä turvapaikanhaki- jan että valtion kannalta edullisinta.
8. Suomen tulee jatkossakin ottaa vastaan nykyinen määrä pakolai- sia humanitäärisistä syistä. Rikkaana länsimaana meidän on kan- nettava osamme inhimillisen hädän lievittämisessä. Pakolaisten valinnassa otetaan huomioon heidän kulttuuriset edellytyksensä sopeutua Suomeen. Pakolaispolitiikkamme tulee olla ihmisarvoa kunnioittavaa ja harkittua.
9. Pakolaisuutta ehkäistään ensisijassa järkevällä kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla. Pakolaisten auttamisen heidän kotiseu- duillaan on laskettu olevan jopa seitsemän kertaa tehokkaampaa kuin heidän sijoittamisensa Suomeen.
10. Työvoiman vapaan liikkumisen myötä Suomessa on tuhansia EU- kansalaisia töissä työehdoilla, jotka vaivoin täyttävät minimivaa- timukset. Työehtojen sekä vero- ja muiden velvollisuuksien suh- teen pitää noudattaa Suomen määräyksiä ja niiden noudattamista tulee valvoa aktiivisesti ja riittävillä resursseilla.
11. Suomi toimii aktiivisesti sen varmistamiseksi, että EU:n tasolla toimitaan romanivähemmistöjen aseman parantamiseksi lähtö- maissaan kuten Bulgariassa ja Romaniassa.
12. Ulkomaalaislakia muutetaan siten, että Suomessa asuvan henkilön yli 60-vuotiaalle tai vaikeasti sairaalle omaiselle voidaan myöntää oleskelulupa, jos henkilö on huomattavan riippuvainen sukulaises-
taan. Huomattavaa riippuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan terveydentila, jokapäiväisestä elämästä suoriutuminen, mahdollisuus turvautua kotimaassa oleviin omaisiin ja henkinen hyvinvointi mahdollisen taloudellisen riippuvuuden lisäksi.
13. Rikoksesta johtuvat karkottamisasiat on voitava päättää yleisis- sä tuomioistuimissa ja tavallisilla valitusmahdollisuuksilla. Näin vältytään pitkältä karkotusprosessilta maahanmuuttovirastossa ja hallintotuomioistuimissa eikä maahanmuuttajan tarvitse elää epävarmuudessa.
14. Kansainvälisen kaupan yhteyksissä ja kehitysyhteistyössä hyö- dynnetään kohdemaista Suomeen muuttaneiden henkilöiden asi- antuntemusta, yhteyksiä, kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta.
MIKSI ÄÄNESTÄISIT KRISTILLISDEMOKRAATTEJA? TÄSSÄ MUUTAMA PERUSTELU:

- Kulunut vaalikausi on sisältänyt useita takaiskuja demokratialle. Kris- tillisdemokraatit haluavat yhä tarjota puhtaampaa politiikkaa. Äänes- täminen on voitava kokea mielekkäänä. Tämä edellyttää ehdokkailta ja heidät asettaneilta poliittisilta ryhmiltä selkeitä vaihtoehtoja sekä valituilta päätöksentekijöiltä uskottavaa ja suoraselkäistä toimintaa.
- Vapaus uskoa ja ilmaista omaa uskoaan on ihmisen tärkein perus vapaus,
sillä se koskettaa syvästi ihmisyyttämme ja maailmankuvaamme.
- Yhteiskunnan taloudenhoidon tavoitteena tulee olla ihmisten koko- naisvaltainen hyvinvointi, joka sisältää henkisen, fyysisen ja hengelli- sen ulottuvuuden. Pahoinvointi yhteiskunnassa on saatava laskuun ja hyvinvointi nousuun. Kristillisdemokraatit katsovat tulevaan vaalikau- teen kantaen vastuuta lasten ja lastenlasten hyvinvoinnista. Hyvään taloudenpitoon kuuluu, että omaisuus jätetään lapsille paremmassa kunnossa kuin se on saatu.

- Kristillisdemokraatit asettavat perheen yhteiskunnan hyvinvoinnin keskiöön. Hyvinvoinnin lähtökohtana on, että perheissä voidaan hy- vin. Muuttuvassa yhteiskunnassamme kristilliset arvot antavat vah- van perustan perhepolitiikalle.
- Perheiden hajoaminen ja työmarkkinoiden epävakaus on lisännyt hy- vinvointivaltion antaman turvan ja toimeentulon tarvetta. Lapsiper- heiden asema tulonjaossa on heikentynyt. Heikointa tulokehitys on ollut yksinhuoltajilla sekä monilapsisissa perheissä ja perheissä, jois- sa on alle kolmivuotias lapsi. Lapsiperheiden köyhyysaste on kymme- nessä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Yli 150 000 suomalaislasta elää niin sanotun köyhyysrajan alapuolella.
- Haluamme säilyttää lainsäädäntömme pohjana kristillisen avioliit- tokäsityksen. Avioliittolaki tulee säilyttää koskemassa vain yhden naisen ja yhden miehen muodostamaa parisuhdetta.

Ystävällisin Terveisin | Med vänliga hälsningar | Best Regards

Peter Östman
Puoluesihteeri | Partisekreterare | Secretary General
Suomen Kristillisdemokraatit r.p


Jorma Uski (Perussuomalaiset):

Hei


Juuri julkaistussa puolueen vaaliohjelmassa tuo kysymys on kiteytetty periaatteeseen:
Työhön tulevat ja sillä itsensä/perheensä elättävät maahanmuuttajat ovat tervetulleita.

Suomalaista sosiaaliturvaa ja etuuksia tavoittelevat "turvapaikkashoppailijat" eivät.

Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa koko maailman sosiaaliaputoimistoksi.

Tuota eivät käsittääksemme hyväksy täällä asuvat ulkomaalaisetkaan, koska nuo ongenonkijat mustaavat myös heidän, rehellistä työtä tekevien maineen ja aiheuttaa ristiriitoja kantaväestön kanssa.

terveisin
Jorma Uski


Andreas Elfving (RKP):


Will,

kiitos kysymyksistäsi - vastaan mielellään niihin meidän puolueen puolesta.

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen virallinen kanta maahanmuuttoon on vuodesta 2008, ja meidän "Integraatiopoliittinen ohjelma" löytyy netistä ruotsiksi(http://sfp.fi/files/Partidagsbeslut08/Integrationspolitiskt_program_2008.pdf) ja englanniksi (http://sfp.fi/Site/Widget/Editor/100/files/program/Integration%20Policy%20Programme%202008.pdf). Jos poimin sieltä muutaman kohdan, niin lähtökohta on se että Suomi tarvitsee hyvää maahanmuuttopolitiikkaa, tarvitsemme enemmän maahanmuuttajia, ja näemme kulttuurit rikkautena eikä uhkana. Suomi on aina ollut maa johon on muutettu, ja maahanmuuttajat kuten Fazerit, Sinebrochoffit, Finlaysonit y.m. ovat antaneet Suomelle paljon innovaatiota, työpaikkoja ja rikastuttaneet Suomea kautta aikojen. Nykymaailmassa Suomen on oltava avoin yhteiskunta johon mielellään muuttaa.

Pakolaiskysymyksessä puolueemme ajaa kiintiöpakolaisten kiintiön nostamista 750:stä tuhanteen vuodessa. Nykykiintiökin on ollut Suomelle ongelmallinen, joten olemme ajaneet kunnille lisäresursseja integraatiotyöhön. Nämä lisäresurssit ovat myös toteutettu tämän hallituksen aikana. Suomi on rikas maa, ja meillä on moraalinen velvollisuus kantaa vastuuta myös maailman pakolaisongelmasta. Tässäkin ihmiset ajattelevat monella eri tavalla - mutta tämä on meidän puolueen näkökanta. Parasta olisi, ettei kenenkään tarvitsisi paeta omasta maasta, mutta valitettavasti maailman tilanne on mikä se on. Suomenkin pitää kantaa vastuuta niistä ihmisistä, joiden on paettava omasta maasta.

Integraatio Suomen yhteiskuntaan kulkee kielitaidon kautta. Suomessa tulisi osata Suomea ja Ruotsia. On luonnollista että yksikielisissä kunnissa oppii kunnassa vallitsevaa kieltä ja että kaksikielisissä kunnissa voi valita kumpaa kieltä opiskelee. Suomen kulttuuri ja historia on myös hyvä tuntea, että ymmärtää miten ja miksi me suomalaiset ajattelemme kuten teemme. Työpaikka, ja mahdollisuus elättää itseään ja perhettään on tietysti avainasemassa. Tämä pätee sekä Suomalaisiin että samalla tavalla maahanmuuttajiin. Haluamme olla mukana rakentamassa sellaista Suomea, missä työtä on tarjolla kaikille, ja tämä tapahtuu parhaiten tukemalla yrittäjyyttä ja innovaatiota. Yrittäjät rakentavat Suomen hyvinvointia.

Suomessa asuu suuri joukko ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen samalla tavalla kun sinä. Meidän tulee parantaa keskustelu kanssanne, koska olet aivan oikeassa asiantuntemustanne ei ole huomioitu tarpeeksi.

Miksi maahanmuuttaja tulisi äänestää meitä? Maahanmuuttajat ovat erilaisia kuten kaikki muutkin, joten kaikki maahanmuuttajat tuskin näkee maailmaa samalla tavalla kuin me. Mutta osa varmasti :) Suomen ruotsalainen kansanpuolue ei pelottele ihmisiä maahanmuutolla. Ymmärrämme että Suomi tarvitsee lisää ihmisiä, ja että on Suomen edun mukaista avata yhteiskuntamme ja saada uusia ajatuksia ja globaalisempi ympäristö kulttuurisesti ja taloudellisesti. Olemme tottuneita näkemään asiat vähemmistön silmien kautta ja meillä on hyvä ymmärrys siitä, että vähemmistöt pitää otta huomioon, ja että kaikki voittavat kun tämä toimii.

Toivottavasti olen pystynyt vastaamaan kysymyksiin :) Olet tervetullut mukaan keskustelemaan asiasta enemmän - Suomen Ruotsalaisella kansanpuolueella on Integraatiopoliittinen neuvottelukunta joka on avoin, ja puoluejärjestö joka toimii Englannisksi - Multicultural Finland. Kerron mielellään näistä enemmän ja jatkan keskustelua jos kiinnostusta löytyy!

kunnioittaen,
Andreas Elfving
integraatiopoliittisen neuvottelukunnan sihteeri

Olli-Pekka Niskanen (Kokoomus):

Hei Will ja kiitos yhteydenotostasi!

Kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa on maahanmuutajataustainen henkilö, Lulzim Voca. Olisi hyvä jos keskutelisit hänen kanssaan, luulen että teillä olisi paljon yhteistä jaettavaa. Löydät hänen yhteystietonsa piirin sivujen kautta; www.keski-suomenkokoomus.fi ja sieltä eduskuntavaalit 2012.

Yst.terv.

Olli-Pekka Niskanen


Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto):

Hei!
Vasemmistoliiton maahanmuutto- ja maahanmuuttajapoliittisen ohjelmatyöryhmän vetäjänä toimitan teille materiaalia, jossa
on käyty läpi puolueemme kantoja esittämiinne kysymyksiin. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma on vielä kesken, mutta maahanmuuttajapoliittinen
ohjelma on valmis ja ohessa liitteenä.
· Maahanmuuttajapoliittinen toimenpideohjelma pdf-muodossa (hyväksytty puoluevaltuustossa 28.3.2010)
Syy miksi teimme ensin maahanmuuttajapoliittisen ohjelman olikin lähinnä siinä, ettei maassamme elämäänsä elävien ihmisten tilannetta ole pohdittu juuri millään tavalla.
Varmaan meilläkin on paljon kehitettävää ja korjattavaa suunnitelmissa ja tässäkin ohjelmassa, mutta olemme pyrkineet löytämään tavan käydä
laajempaa keskustelua ainakin Vasemmistoliiton sisällä, koska muutoin politiikassa järkevä keskustelu on tuntunut olevan lähes mahdotonta ja julkisuus on tukenut vain
negatiivista uutisointia. Toivottavasti ohjelma avaa hiukan meidän ajatuksia ja mikäli haluatte kysyä vielä lisää, niin olen käytettävissä.

yst.terv:
Merja Kyllönen, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä


Sini Korpinen (Kokoomus):

Hei,


Kiitos viestistäsi, ja onnittelut uudesta kansalaisuudesta - jos nyt näin voi sanoa! Pahoittelen viivästynyttä vastausta.

Puolueemme virallinen kanta on, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa maahanmuuttoa, jos mielimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tarvitsemme työtä, työntekijöitä ja yrittäjyyttä - tässä uskomme meillä olevan voitettavaa juuri maahanmuuttajilta. Olet aivan oikeassa siinä, että vaikka pakolaiset muodostavat pienehkön prosentuaalisen osuuden kaikista Suomeen tulevista maahanmuuttajista, keskustelu keskittyy usein heihin. Vaikka maahanmuuttoon - kuten mihin tahansa muuhunkin ilmiöön - liittyvistä ongelmista on saatava avoimesti puhua, pitäisi keskittyä uhkien sijasta myös mahdollisuuksiin.

Kotouttamiseen ja integrointiin on varattava riittävästi resursseja, jotta voimme onnistua tässä. Tällä hetkellä resursseja ei ole aina riittävästi esimerkiksi suomenkielen opetukseen.Meidän mielestämme tärkeää on kuitenkin, että maahanmuuttaja pystyy osallistumaan ja sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan samalla kun hän säilyttää yhteyden myös omaan kieleen ja kulttuuriin.

Olet oikeassa myöskin siinä, että usein maahanmuuttokysymyksistä puhutaan ikään kuin maahanmuuttajista huolimatta, eikä heidän kanssaan. Siksi esimerkiksi Kokoomuksen läheisjärjestönä toimii Kansalliset Maahanmuuttajat, jotta uussuomalaiset löytäisivät tiensä puolueeseemme. Kansalliset Maahanmuuttajat osallistuvat aktiivisesti muiden läheisjärjestöjen, kuten Naisten ja Nuorten Liittojen, tavoin puolueen sisällä käytävään keskusteluun, ja heitä löytyy myös luottamushenkilöpaikoilta. Näin pystymme laajentamaan myös omaa ymmärrystämme kaikista maahanmuuttajien haasteista.

Olemme pyrkineet omassa retoriikassamme tuomaan esille juuri mahdollisuuksia, joita maahanmuuttoon liittyy - siksi järjestimme esimerkiksi Hei, me puhutaan maahanmuutosta -keskustelukiertueen. Jotta huomio kiinnittyisi myös Sinun kaltaisiisi, jotka tuovat paljon hyvää mukanaan.

Kokoomuksen vahvuus on se, että me haluamme luoda kaikille mahdollisuudet menestykseen tässä maassa - ihonväristä, uskonnosta, iästä ja kielestä huolimatta. Uskomme, että teemamme puhuttelevat kaikkia, jotka haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen - niin uussuomalaisia kuin syntyperäisiä suomalaisia. Kaikilla tulee olla oikeus tehdä töitä Suomen ja täällä asuvien hyvinvoinnin eteen. Työn tekemisen on oltava kannattavaa, ja tähän Kokoomus on esittänyt useita parannuksia.

Jos Sinulla on lisäkysymyksiä joistakin teemoistamme, vastaan mielelläni.

Ystävällisin terveisin,

Sini Korpinen

Poliittinen sihteeri


Katainen Jyrki (Kokoomus)


Hei ja kiitos viestistänne puheenjohtaja Kataiselle! Pahoittelen, että vastaaminen kestänyt.

Maahanmuuttokeskustelussa on tärkeää tiedostaa, että maahamme saapuu hyvin erilaisia maahanmuuttajia. Hädänalaisia on autettava mm. YK:n yhteisten sopimusten kautta ja me tarvitsemme samalla työperäistä maahanmuuttoa kun ikärakenteemme vanhenee. Erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen ja integroimiseen suomalaiseen yhteiskuntaan tulee panostaa.

Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista ja on kuitenkin avoimesti puhuttava.

Kaikki puolueet kannattavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Erot löytyvät keinoista toteuttaa se. Kokoomus haluaa toteuttaa perinteisen hyvinvointivaltion tasa-arvoa tuottavat palvelut ja tulonsiirrot parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää valita parhaat tavat tuottaa palvelut tässä ajassa ja nykyaikaisilla välineillä.

Haluamme kutsua kaikki suomalaiset mukaan rakentamaan paremminvointivaltiota. Paremminvointivaltio ei ole vaihtoehto hyvinvointivaltiolle vaan enemmän kuin hyvinvointivaltio. Jos valtio takaa perusasiat, niin se vapauttaa ihmiset välittämään ja huolehtimaan toisistaan. Todellisen hyvinvoinnin rakentamisessa ovat mukana kaikki suomalaiset.

Terve talous luo perustan hyvinvoinnin rakentamiselle. Kokoomus tunnetaan siitä, että se huolehtii taloudesta niin, että meillä on pitkälläkin aikavälillä hyvinvointia. Tällä hetkellä hyvinvointiamme uhkaa julkisen talouden arviolta 10 miljardin euron kestävyysvaje. Tulot eivät riitä rahoittamaan eläköitymisen myötä kaikkia hyvinvointiin tarvittavia menoja. Matkamme paremminvointivaltioon edellyttää tämän vajeen kuromista umpeen. Muuten ajaudumme velkakierteeseen, joka vaarantaa hyvinvointimme.

Talouden pohjan lujittamiseksi tarvitsemme nykyistä parempaa työelämää, jossa saadaan ja jaksetaan tehdä nykyistä pidemmät työurat, kunta- ja palvelureformia sekä kasvua ja työllisyyttä ja yrittäjyyttä lisäävän verouudistuksen. Etenemällä rohkeasti näissä toimissa turvataan hyvinvointi sekä minimoidaan menosäästöjen ja veronkiristysten tarve.

Työurien pidentäminen on paitsi kansantaloudelle, ennen kaikkea ihmisille itselleen merkittävä asia. Mielekäs työ, joustavat työmahdollisuudet ja tunne oman työn arvosta auttavat jaksamaan töissä paremmin ja pidempään. Yhteensä meillä on mahdollista pidentää työuria pitkällä aikajänteellä alusta, keskeltä ja lopusta kahdella vuodella. Se tarkoittaa peräti neljän miljardin kuromista umpeen kestävyysvajeesta. Toimeenpano näissä työurakysymyksissä voidaan ja pitääkin jaksottaa pitkälle aikavälille, mutta koska päätösten vaikutukset ovat hitaita, on niitä tehtävä ripeästi.

Hyvää alkavaa kevättä!

Ystävällisin terveisin

Juuso Rönnholm

Eduskunta-avustaja

Jylkkäri article - Who should an immigrant vote for?

Here is an article that I wrote for the University of Jyväskylä student newspaper Jylkkäri in which I look for an answer to the question "Who should an immigrant vote for?"

The article was based on an email that I sent out to the various political parties a few weeks back.

Read the article on Jylkkäri's website or if you prefer in PDF-format (page 13).

Wednesday, March 9, 2011

Kysymyksiä uudelta Suomen kansalaise​lta - Questions from a new Finnish citizen - The responses that I received

A few weeks ago I sent an email out to the various political parties of Finland (recipients of the email include:  Anni Sinnemäki, Jutta Urpilainen,, Mikael Junger, Jyrki Katainen, Alexander Stubb, Mari Kiviniemi, Mauri Pekkarinen, Anne Kalmari, Susanna Huovinen, Riitta Mäkinen, Maia Fandi, Olli-Pekka Niskanen, Pasi Palmulehto, Peter Östman, Piia Soininen, Veikko Ahola, Eero Paananen, Kauko Tuupianen, Lulzim Voca, Jorma Uski, and both the Central Finland and national offices of the various parties) in an attempt to gather enough information to make an educated decision before I cast my vote in the parliamentary election this spring.     Every party with the exception of the Pirate Party of Finland took the time to answer.  Here is the email that I sent and the answers I received.  To my English language readers, sorry, but I just don't have time to translate all of the answers that I received.  To read the email that I sent in English, click here



Sain viime syksynä Suomen kansalaisuuden, mikä tarkoittaa, että olen nyt oikeutettu äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa. En kuulu mihinkään puolueeseen enkä vielä tiedä, ketä äänestän. Siksi kirjoitan teille. Aion lähettää tämän viestin kaikille puolueille, joilla on ehdokkaita eduskuntavaaleissa. Maahanmuuttajana maahanmuuttopoliittiset kysymykset ovat luonnollisesti minulle tärkeitä.


Mikä on puolueenne virallinen kanta maahanmuuttoon? Mitä mieltä puolueenne on maahanmuuttajien integroinnista suomalaiseen kantaväestöön?


Maahanmuutto ja maahanmuuttajiin liittyvät asiat ovat olleet kuuma aihe mediassa viime vuosina. Usein vaikuttaa siltä, että keskustelut käsittelevät lähinnä pakolaisia ja pakolaisiin liittyviä kysymyksiä. Todellisuudessa suurin osa maahanmuuttajista on täällä kuitenkin rakkauden, työn, tai molempien takia. Itse muutin Suomeen mentyäni naimisiin suomalaisen naisen kanssa. Olen ollut oma-aloitteinen ja ahkera veronmaksaja koko sen ajan, kun olen asunut Suomessa. Sama pätee myös moneen muuhun maahanmuuttajaan: me käymme töissä, maksamme veroja ja kasvatamme lapsemme osaksi suomalaista yhteiskuntaa.


Miksi tätä hiljaista enemmistöä ei ole huomioitu, kun on keskusteltu maahanmuuttoasioista? Miksi kukaan ei ole kysynyt meiltä, mikä olisi tehokkain tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan?


Uutena Suomen kansalaisena olen äärimmäisen ylpeä siitä, että voin nyt osallistua täysivaltaisesti demokratiaan. Pidän itseäni hyvin asioista perillä olevana, ja seuraan politiikkaa eri medioiden kautta. En ole vielä päättänyt, ketä äänestän tulevissa eduskuntavaaleissa.


Mitä siis oikeastaan haluan kysyä, taitaa olla tämä: Miksi minun maahanmuuttajana tulisi äänestää juuri sinua tai muita puolueesi ehdokkaita?


Arvostaisin todella paljon, jos jollain puolueenne edustajalla olisi aikaa vastata kysymyksiini. Odotan mielenkiinnolla eri puolueiden vastauksia, jotta voin objektiivisesti vertailla vastauksia ennen kuin teen päätöksen ehdokkaastani.


Kunnioittaen


Will


Anne Kalmari (Keskusta):
Hei!

Lämmin kiitos postista!
Mikä olisi sinun mielestäsi tehokkain tapa integroitua yhteiskuntaamme? Työ? Ystävät? Keskusta on kansanliike, jossa vaikutetaan juuri alhaalta ylöspäin, kuten tukiryhmäläiseni Ahmed Al Massri on tehnyt.

Ajattelen näin:
Ulkomaalaiset ovat tervetulleita työskentelemään Suomessa! Meillä vain pitäisi saada työnantajille asennemuutosta, niin että myös maahanmuuttajat saisivat koulutustaan vastaavaa työtä. Kunnon kielenoppiminen edesauttaisi siinä. Olen ollut usein esim. diblomi-insinöörien koulutusta vastaavien ihmisten tai lääkäreiden kyydissä taksissa! Tämä on voimavarojen haaskuuta. Tarvitsemme tekijöitä, kun meillä siirtyy suuret ikäpolvet eläkkeelle.

Mitä sitten tulijoilta toivoisin? Suomalaiseen yhteiskuntaan tulijat joutuvat tietysti hyväksymään Suomen kulttuurin. Hyvine ja pahoine piirteineen. Maassa maan tavalla. Luulen, että ihmiset ovat valmiita töihin, jos siihen annetaan mahdollisuus, eivätkä halua liikaa paapomista?

Olen pakolaisista ja turvapaikanhakijoista sitä mieltä, että niitä tulisi ottaa maahamme sen verran kuin mistä voimme pitää huolta. Heidän kotouttaminen ja esimerkiksi kielenopetus pitää järjestää entistä paremmin. Samoin haluaisin, että jo kulttuurivaihdonkin vuoksi tekisimme lisää vapaaehtoista tuki- ja ystäväperhetoimintaa. Siinä antaja saa paljon. Ei pidä antaa syntyä kaupunginosia, joissa maahanmuuttajat syrjäytyvät muusta yhteiskunnasta. Teemme karhunpalveluksen, jos päästämme rikollisilla perusteilla ihmisiä maahan. He vievät paikan todellisilta tarvitsijoilta.
Mukana on puolueemme maahanmuuttoasiakirja, joka, pahus vie, keskittyy sekin enemmän turvapaikanhakijoihin. Anna palautetta.
Terveisin
Anne Kalmari
Kansanedustaja
www.annekalmari.net

Alexander Stubb (Kokoomus):
Hei, kiitos paljon viestistäsi!

Itse olen ollut aina liberaalin maahanmuuttopolitiikan kannattaja. Kokoomuksessa on maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä jonkin verran vaihtelua puolueen sisällä, mutta eduskuntaryhmämme on hyväksynyt oheisen raportin http://www.kansallisetmaahanmuuttajat.fi/kokoomus/raportti_maahanmuuttopolitiikast/

Toivottavasti löydät sieltä vastaukset kysymyksiisi!

Alex


Sini Korpinen (Kokoomus):

Kiitos viestistäsi, ja onnittelut uudesta kansalaisuudesta - jos nyt näin voi sanoa! Pahoittelen viivästynyttä vastausta.

Puolueemme virallinen kanta on, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa maahanmuuttoa, jos mielimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tarvitsemme työtä, työntekijöitä ja yrittäjyyttä - tässä uskomme meillä olevan voitettavaa juuri maahanmuuttajilta. Olet aivan oikeassa siinä, että vaikka pakolaiset muodostavat pienehkön prosentuaalisen osuuden kaikista Suomeen tulevista maahanmuuttajista, keskustelu keskittyy usein heihin. Vaikka maahanmuuttoon - kuten mihin tahansa muuhunkin ilmiöön - liittyvistä ongelmista on saatava avoimesti puhua, pitäisi keskittyä uhkien sijasta myös mahdollisuuksiin.

Kotouttamiseen ja integrointiin on varattava riittävästi resursseja, jotta voimme onnistua tässä. Tällä hetkellä resursseja ei ole aina riittävästi esimerkiksi suomenkielen opetukseen.Meidän mielestämme tärkeää on kuitenkin, että maahanmuuttaja pystyy osallistumaan ja sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan samalla kun hän säilyttää yhteyden myös omaan kieleen ja kulttuuriin.

Olet oikeassa myöskin siinä, että usein maahanmuuttokysymyksistä puhutaan ikään kuin maahanmuuttajista huolimatta, eikä heidän kanssaan. Siksi esimerkiksi Kokoomuksen läheisjärjestönä toimii Kansalliset Maahanmuuttajat, jotta uussuomalaiset löytäisivät tiensä puolueeseemme. Kansalliset Maahanmuuttajat osallistuvat aktiivisesti muiden läheisjärjestöjen, kuten Naisten ja Nuorten Liittojen, tavoin puolueen sisällä käytävään keskusteluun, ja heitä löytyy myös luottamushenkilöpaikoilta. Näin pystymme laajentamaan myös omaa ymmärrystämme kaikista maahanmuuttajien haasteista.

Olemme pyrkineet omassa retoriikassamme tuomaan esille juuri mahdollisuuksia, joita maahanmuuttoon liittyy - siksi järjestimme esimerkiksi Hei, me puhutaan maahanmuutosta -keskustelukiertueen. Jotta huomio kiinnittyisi myös Sinun kaltaisiisi, jotka tuovat paljon hyvää mukanaan.

Kokoomuksen vahvuus on se, että me haluamme luoda kaikille mahdollisuudet menestykseen tässä maassa - ihonväristä, uskonnosta, iästä ja kielestä huolimatta. Uskomme, että teemamme puhuttelevat kaikkia, jotka haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen - niin uussuomalaisia kuin syntyperäisiä suomalaisia. Kaikilla tulee olla oikeus tehdä töitä Suomen ja täällä asuvien hyvinvoinnin eteen. Työn tekemisen on oltava kannattavaa, ja tähän Kokoomus on esittänyt useita parannuksia.

Jos Sinulla on lisäkysymyksiä joistakin teemoistamme, vastaan mielelläni.

Ystävällisin terveisin,

Sini Korpinen
Poliittinen sihteeri

Yrjö Hakanen (SKP):

Kiitos yhteydenotosta. Suomen kommunistisen puolueen kanta maahanmuuttoon on alla olevassa puoluekokouksen päätöksessä.
http://www.skp.fi/2010-8-6/maahanmuuttajien-ja-tyovaen-yhteisten-etujen-puolesta
Asiakirjasta ilmenee, että haluamme ratkoa asioita yhdessä maahanmuuttajien kanssa ja korostamme Suomessa syntyneiden työntekijöiden, vähävaraisten ja maahanmuuttajien yhteisiä etuja.

Terveisin
Yrjö Hakanen


Pauliina Maukonen-Kärkkäinen (Keskusta):

Lämmin kiitos yhteydenotostasi ja tiedustelustasi. Onnea myös Suomen kansalaisuudesta! On hienoa, että teet äänestyspäätöksesi järkiperustein eli punnitset itsellesi tärkeitä asioita ja puolueiden näkemyksiä ja linjoja niihin.
Keskusta ei ole vielä julkaissut vaaliohjelmaansa, mutta tavoiteohjelma meillä on toki jo olemassa eli se päätettiin Lahden puoluekokouksessa kesällä 2010. Siinä on myös maahanmuuttoon liittyviä huomioita, kuten on myös eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirjassa. Niihin pääset tutustumaan oheisesta osoitteesta: http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Ohjelmat_ja_kannanotot.iw3
Olemme kyllä koettaneet huomioida myös maahanmuuttajat poliittisten tavoitteidemme valmistelutyössä. Eli viime keväänä, kun puolueemme valmisteli tavoiteohjelmaa, lähetimme eri järjestöille - myös maahanmuuttajien yhdistyksille- ohjelmaluonnoksemme kommentoitavaksi. Saimme ihan kiitettävästi palautetta eri yhdistyksiltä. Tällaista toimintamuotoa jatkamme varmasti tulevaisuudessakin, jotta kansalaisten ääni kuuluu poliittisessa valmistelutyössä muutenkin kuin kansanedustajien kautta.
Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan kansanedustajaehdokkaitamme ja tenttaamaan heiltä heidän maahanmuuttopoliittista linjaa. Tapaat ehdokkaitamme seuraavan kerran la 5.3. klo 11-14 Jyväskylän kävelykadulla. Viikonlopun ja maanantain aikana olemme liikkeellä muutoinkin eli kiertuekalenterimme löydät piirin kotisivuilta: www.keskusta.fi/keski-suomi
Hyvää kevättalven jatkoa sinulle ja hyvää ensimmäistä äänestyskertaa!
Ystävällisin terveisin

Pauliina Maukonen-Kärkkäinen
toiminnanjohtaja
Keskustan Keski-Suomen piiri


Maia Fandi (Vihreät):

Moi Will ja kiitos viestistäsi,

Onnittelut kansalaisuudesta ja äänioikeudesta! On hyvä, että haluat ottaa perusteellisesti selvää eri puolueiden ehdokkaiden kannoista koskien maahanmuuttoa. Aihe on minulle yksi tärkeimmistä poliittisista teemoista hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen ohella. Aihe on myös henkilökohtaisista syistä minulle tärkeä, sillä olen itsekin naimisissa maahanmuuttajan kanssa ja lapsillani on kahden maan kansalaisuus. Lisäksi työskentelen tällä hetkellä sosiaalityöntekijänä pakolaisina ja turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden parissa.

Vastauksia kysymyksiisi:


Mikä on puolueenne virallinen kanta maahanmuuttoon? Mitä mieltä puolueenne on maahanmuuttajien integroinnista suomalaiseen kantaväestöön?


Kysymykseen virallisesta kannasta virallinen vastaus puolueen nettisivuilta:
"Vihreiden uudessa Suomessa ollaan suvaitsevaisia. Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Rasismia ja syrjintää ei yksinkertaisesti hyväksytä. Meille kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Jokainen meistä voi olla oma itsensä - kunhan kunnioittaa toisten oikeutta samaan.Vihreiden uusi Suomi on maa, jossa myös uudet suomalaiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi - ja hyödylliseksi. Jokaisen maahanmuuttajan tarina on erilainen. Suomeen tulevia kohdellaan ihmisinä, ei kasvottomana massana. Suomi välittää kaikkein heikoimmista sekä maan rajojen sisällä että niiden ulkopuolella. Siksi, että se on järkevää. Mutta ennen kaikkea siksi, että se on oikein.
Vihreiden uudessa Suomessa maahanmuuttopolitiikka merkitsee toimivia ja reiluja ratkaisuja. Tänne saa tulla yrittämään ja tekemään töitä. Helpotamme maahanmuuttajien työllistymistä ja parannamme kotouttamista Suomeen takaamalla, että kaikki voivat opiskella suomen kieltä."

Eli vihreät haluavat olla rakentamassa Suomea, jossa jokainen ihminen on arvokas ja yhtä tärkeä riippumatta esimerkiksi ihonväristä, uskonnosta tai synnyinmaasta. Vihreät puolustaa vähemmistöjen oikeuksia ja asemaa. Itse asiassa Vihreät on alkujaan syntynyt ajamaan paitsi ympäristöasioita, myös vähemmistöjen asemaa. Vihreiden maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan voit tutustua tässä linkissä: http://www.vihreat.fi/node/59



Miksi hiljaista enemmistöä ei ole huomioitu, kun on keskusteltu maahanmuuttoasioista? Miksi kukaan ei ole kysynyt meiltä, mikä olisi tehokkain tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan?
On totta, että pakolaisuuteen ja esim. turvapaikanhakijoihin liittyvät asiat vievät usein suurimman huomion maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta.

Monet maahanmuuttajat - tulivat he sitten avioliiton, työn tai pakolaisuuden kautta ovat kuten sinä, ahkeria ihmsiä, jotka haluavat tehdä työtä, maksaa veroja ja osaltaan osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. On todella tärkeää, että kaikilla maahanmuuttajataustaisilla on mahdollisuus osallistua suomea ja päästä opiskelujen ja työharjoittelujen kautta mukaan työelämään. On tärkeää, että on matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja kaikille avointa toimintaa, joissa erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat.

Minua häiritsee se, että politiikassa ja julkisessa keskustelussa huomio on usein vain maahanmuuttovaiheessa, elämä jatkuu kuitenkin sen jälkeenkin. Mielestäni pitäisi puhua maahanmuuttopolitiikan sijaan laajemmin monikulttuurisuuspolitiikasta; siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen kun maahan on - tavalla tai toisella - muutettu. Miltä elämä kaikkine osa-alueineen näyttää 5, 10 tai 15 vuoden jälkeen muutosta? Millaiset mahdollisuudet on seuraavalla sukupolvella, joka kasvaa kahden kulttuurin välillä ja kuinka heitä voidaan tukea, jotta välttyisimme esim. Ranskan kaltaiselta tilanteelta?

Pakolaisuuteen liittyy poliittisessa ja julkisessa keskustelussa todella voimakkaita kantoja; pelkoja, stereotypioita, uhkakuvia. Tutkimusten mukaan Suomessa hyväksytään helpoimmin maahanmuuttajat, jotka tulevat länsimaista ja ovat valkoihoisia. Pakolaiset usein edustavat paljon erilaisempia kulttuureita, tapoja kuin länsimaista tulevat maahanmuuttajat, ja suuri osa pakolaisista (tällä hetkellä eniten tulee Afrikasta, Lähi-Idästä ja Kaakkois-Aasiasta) poikkeaa ulkonäöltäänkin enemmän suomalaisista. Minun käsitykseni on, että työ-, opiskelu- ja perhesyihin perustuvaa maahanmuuttoa pidetään yleisesti hyväksyttävämpänä kuin pakolaisuutta. Pakolaiset nähdään usein sosiaalipummeina. Näinhän se ei saisi olla. Julkinen paniikki "pakolaistulvasta" tai turvapaikanhakijoiden tulvasta Suomeen vie huomion pakolaisten asioihin. Samalla unohtuu se, että Suomeen tulee pakolaisina ja turvapaikanhakijoina määrällisesti vähän ihmisiä.

Kiintiöpakolaisten määrä on poliittisesti päätettävä asia niin kunnissa kuin valtionkin tasolla. Keskusteltaessa pakolaisista - ja vastaavasti myös kehitysavusta - keskustellaan itse asiassa siitä mikä on Suomen ja suomalaisten yhteiskunnallinen, globaali vastuu, millä tavalla Suomi sitoutuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin jne. Pakolaisuus siis on poliittisesti enemmän mielipiteitä jakava asia kuin työ-, opiskelu- tai perhesyihin perustuva maahanmuutto. Vihreiden mielestä Suomen pakolaiskiintiötä tulisi nostaa nykyisestä 750stä 1000 pakolaiseen vuodessa. Lisäksi turvapaikka- ja perheenyhdistämishakemusten käsittelyä tulisi nopeuttaa lisäämällä resursseja maahanmuuttovirasto Migriin.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että suhteessa pakolaisten määrään heihin liittyvät asiat dominoivat maahanmuuttokeskustelua ja jättävät varjoonsa monia muita asioita. Harmillista on myös monen politiikonkin huono tietämys asioista; oletetaan että pakolaisten määrä suhteututtana kaikkiin maahanmuuttajiin olisi erityisen suuri, mikä ei pidä paikkaansa. Kuten kirjoitit, suurimmat syyt, miksi Suomeen muutetaan ovat rakkaus sekä työ- ja opiskelu. Kielen opiskelu, työllistyminen, oman paikan löytäminen suomalaisessa yhteiskunnassa ovat asioita jotka yhdistävät kaikkia maahan muuttaneita. Mulla on suuri huoli maahanmuuttajataustaisten suuresta työttömyysprosentista. Tunnen paljon maahanmuuttajataustaisia ja kaikilla on sama toive: päästä töihin, löytää oma paikka Suomessa. Valitettavasti maahanmuuttajataustaisten työllistyminen ei ole kovin helppoa Suomessa; työmarkkinoilla on ennakkoluuloisia asenteita, aksentilla puhuttavaa suomen kieltä ei hyväksytä, ulkomaista opiskelu- ja työkokemusta ei arvosteta jne. Toki tähän on positiivisia poikkeuksiakin, mutta monelle kynnys päästä kiinni työelämään on korkea. Tätä kynnystä pitäisi pystyä madaltamaan. Työllistyminen edistää kotoutumista.

Kysyt, miksi maahanmuuttajia ei ole kuultu tähän asiaan liittyen. Mielestäni on tärkeää, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat kokea olevansa osa sitä, myös voidaan paremmin. Onkin tärkeää, että ihmisillä - niin maahanmuuttajilla kuin muillakin - on mahdollisuuksia olla mukana rakentamassa parempaa huomista. Vihreissä on mukana jonkin verran eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä (enemmänkin saisi olla!). Maahanmuuttaja-asioissa tärkeitä äänitorvia myös puolueiden suuntaan ovat erilaiset yhdistykset.

Miksi minun maahanmuuttajana tulisi äänestää juuri sinua tai muita puolueesi ehdokkaita?


No siksi, että äänestäessäsi Vihreää tiedät mitä saat. Monissa muissa puolueissa saattaa olla yksittäisiä ehdokkaita, jotka ovat perehtyneitä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen, mutta toisaalta samassa puolueessa saattaa olla hyvin kriittisesti suhtautuvia ehdokkaita myöskin. Vihreät suhtautuvat puolueena myötämielisimmin maahanmuuttoon ja haluavat käydä tästäkin teemasta avointa keskustelua. Äänestäessäsi Vihreää, äänestät ihmistä, jolle erilaisista taustoista tulevien ihmisten tasa-arvo on tärkeää.

Itsekehu ei ole vahvimpia alueitani, mutta yritänpä kertoa omista parhaista puolistani :) Minä olisin hyvä valinta, koska olen henkilökohtaisten kokemusten, työn ja politiikan kautta perehtynyt tähän teemaan liittyviin asioihin vielä keskivertovihreääkin enemmän. Antamalla äänesi minulle, annat äänesi ihmiselle, joka ei pelkää puhua aroistakaan aiheista, joka uskaltaa kyseenalaistaa, joka uskaltaa asettua vastakkain perussuomalaisten kanssa.
Voit käydä tutustumassa ajatuksiini enemmän nettisivullani www.maiafandi.com.

Tervetuloa 29.3 klo 18-20 seuraamaan Monikulttuurikeskus Glorian järjestämää paneelikeskustelua, jossa on eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita, olen mukana edustamassa Vihreitä.

Jos sulla herää kysymyksiä luettuasi vastaukseni, niin ota ihmeessä uudestaan yhteyttä :) (Tähän vuorokauden aikaan annetut vastaukset saattaa olla hieman sekavia...)


Yst. terv,

Maia F.


Jutta Urpilainen (SDP):

Hei,

Mikä on puolueenne virallinen kanta maahanmuuttoon? Mitä mieltä puolueenne on maahanmuuttajien integroinnista suomalaiseen kantaväestöön?

SDP on suvaitsevaisuuden ja vapauden liike. Olemme myös Suomen kansainvälisin puolue. On Suomen etu, että saamme uutta luovuutta ja asiantuntemusta suomalaiseen työelämään. Maahamme muuttaneet tuottavat palveluita ja luovat uutta yritystoimintaa. Maahanmuutto Suomeen ja Suomesta muihin maihin on osa kansainvälistymistä. Ihmisille on tarjottava nykyistä tehokkaampia kotouttamis- ja työllistymispolkuja.

Miksi tätä hiljaista enemmistöä ei ole huomioitu, kun on keskusteltu maahanmuuttoasioista?

Olisi varmasti pitänyt pystyä huomioimaan vielä paremmin. Minusta maahanmuuttotaustaiset ihmiset ovat kiitettävän aktiivisesti osallistuneet julkisuudessa käytyyn keskusteluun, tuomalla oman ainutlaatuisen näkökulmansa esille. Itse kaipaan maahanmuuttotaustaisten ihmisten entistä vahvempaa osallistumista myös päätöksentekoon. Eduskunnassa ei esimerkiksi ole yhtäkään maahanmuuttajaa. Toivottavasti tilanne muuttuu mahdollisimman pian. Esimerkiksi SDP:llä on erinomaisia ehdokkaita. Nämä voivat olla muutosvaalit myös tässä mielessä.

Mitä siis oikeastaan haluan kysyä, taitaa olla tämä: Miksi minun maahanmuuttajana tulisi äänestää juuri sinua tai muita puolueesi ehdokkaita?

SDP:llä on uskottavin ja selkein resepti suomalaisen hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Me teemme sen, mitä lupaamme. Suomi ja suomalaiset ovat kärsineet vaikeasta taloudellisesta taantumasta ja nyt on laitettava talous oikeudenmukaisella tavalla kuntoon. Se on jokaisen suomalaisen, on hän sitten maahanmuuttaja tai ei, etu. Myös maahanmuuttopolitiikan kohdalla SDP:llä on selvä, jäsennelty näkemys. Sen löydät täältä:

http://www.sdp.fi/sites/www.sdp.fi/files/politiikka/reilu_ja_hallittu_maahanmuuttopolitiikka.pdf

SDP tarjoaa siis erinomaisen vaihtoehdon nykyhallituksen politiikalle. Vaihtoehtomme tuo työtä ja vahvistaa oikeudenmukaisuutta. Talous- ja veropoliittisen ohjelmamme löydät täältä:

http://www.sdp.fi/sites/default/files/politiikka/tyo_ja_oikeudenmukaisuus_web2.pdf

Ystävällisin terveisin,

Jutta Urpilainen
SDP:n puheenjohtaja

Peter Östman (KD):

Hei Will ja tervetuloa Suomeen!

Ja kiitos erittäin asiallisesta kirjeestä. Vastaan ilolla ja menen heti asiaan vastaamaalla sinun kysymyksiisi.


Tässä on ote Kristillisdemokraattien vaaliohjelmasta:

Kristillisdemokraatit eivät hyväksy muukalaisvihamielisyyttä, syrjintää eikä rasismia missään muodossa. Suvaitsevaisen maahanmuuttajailmapiirin luominen on sekä poliittisten päättäjien, viranomaisten että tiedotusvälineiden vastuulla.
Tietämättömyys elättää ennakkoluuloja. On tärkeää ymmärtää maahanmuuton syitä ja muuttajien haasteita, etteivät kielteiset ilmiöt saa kasvualustaa. Kristillisdemokraatit haastavat suomalaiset kasvamaan muualta muuttaneiden ihmisten hyväksymisessä luopumatta omien perinteidemme ja arvojemme kunnioittamisesta.
Kotoutumisen myötä maahanmuuttaja haluaa lopulta kokea asuvansa Suomessa kuin kotimaassa, ei ulkomailla. Kotoutumista edistää, kun häntä kohdellaan ensisijaisesti ihmisenä, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantasuomalaisilla. On tärkeää saada maahamme pysyvästi jäävät kotoutumaan ja osaksi yhteiskuntaamme mahdollisimman pian ja hyvin. Se edellyttää oikeita toimia päättäjiltä ja viranomaisilta, mutta myös kantasuomalaisten kotoutumista monikulttuuristuvaan Suomeen.
Tulevina vuosina tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimana, kun väestömme vanhenee ja työelämään tulevien määrä supistuu. Harkitusti toimien emme luo ongelmia, vaan ratkomme niitä. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan monipuolista inhimillistä, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa kielitaito mukaan lukien. Näitä tietoja ja taitoja on hyödynnettävä määrätietoisesti yhteiseksi hyväksi.
Tästä on kyse: 1. Maahanmuuttajan kotoutumisen lähtökohtana on työllistyminen, ja sille on annettava kunnon edellytykset. Tärkeintä on työllis- tää nykyiset maahanmuuttajat, joista kohtuuttoman suuri osa on työttöminä. Työllistämällä heidät saamme voimavaroja tukea vai- keuksissa eläviä lähellä ja kaukana.
2. Maahanmuuttajille turvataan oikeus oppia hyvin jompikumpi ko- timaisista kielistä oman ammattikielen oppimisen tarve ja koulu- tustaso huomioon ottaen. Erityishuomiota on kiinnitettävä kotona olevien äitien sekä puolisoina maahan muuttavien kielitaidon kart- tumiseen.
3. Maahanmuuttajille kerrotaan kotouttamisvaiheessa suomalaisen yhteiskunnan periaatteet ja ne maahanmuuttajan kulttuuriset ta- vat, jotka ovat ristiriidassa lainsäädäntömme kanssa. Kulttuuri- eron sitä edellyttäessä kerrotaan naisten ja tyttöjen oikeuksista ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta maassamme sekä naisille ja tytöille että miehille ja pojille.
4. Maahanmuuttajien taloudelliset etuudet tulee saattaa samalle ta- solle kuin muissa EU-maissa ja vastaamaan Suomen kansalaisen perusturvaa.
5. Maahanmuuttaja-termiä käytetään vain sellaisissa tilanteissa, joissa sillä on erityistä merkitystä esimerkiksi palvelun saamisen kannalta tai sen lisätessä yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
6. Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten opintojen osana tulee olla pakollinen, riittävän laaja kielikoulutus, joka antaa mahdol- lisuuden työllistyä maahamme. Vastavalmistuneelle myönnetään lyhytaikainen työnhakuviisumi, jos vastavalmistunut ei saa heti työpaikkaa, mutta haluaa jäädä maahamme työhön.
7. Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa lisätään turvapaikkahake- musten käsittelyn nopeuttamiseksi. Se on sekä turvapaikanhaki- jan että valtion kannalta edullisinta.
8. Suomen tulee jatkossakin ottaa vastaan nykyinen määrä pakolai- sia humanitäärisistä syistä. Rikkaana länsimaana meidän on kan- nettava osamme inhimillisen hädän lievittämisessä. Pakolaisten valinnassa otetaan huomioon heidän kulttuuriset edellytyksensä sopeutua Suomeen. Pakolaispolitiikkamme tulee olla ihmisarvoa kunnioittavaa ja harkittua.
9. Pakolaisuutta ehkäistään ensisijassa järkevällä kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla. Pakolaisten auttamisen heidän kotiseu- duillaan on laskettu olevan jopa seitsemän kertaa tehokkaampaa kuin heidän sijoittamisensa Suomeen.
10. Työvoiman vapaan liikkumisen myötä Suomessa on tuhansia EU- kansalaisia töissä työehdoilla, jotka vaivoin täyttävät minimivaa- timukset. Työehtojen sekä vero- ja muiden velvollisuuksien suh- teen pitää noudattaa Suomen määräyksiä ja niiden noudattamista tulee valvoa aktiivisesti ja riittävillä resursseilla.
11. Suomi toimii aktiivisesti sen varmistamiseksi, että EU:n tasolla toimitaan romanivähemmistöjen aseman parantamiseksi lähtö- maissaan kuten Bulgariassa ja Romaniassa.
12. Ulkomaalaislakia muutetaan siten, että Suomessa asuvan henkilön yli 60-vuotiaalle tai vaikeasti sairaalle omaiselle voidaan myöntää oleskelulupa, jos henkilö on huomattavan riippuvainen sukulaises-
taan. Huomattavaa riippuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan terveydentila, jokapäiväisestä elämästä suoriutuminen, mahdollisuus turvautua kotimaassa oleviin omaisiin ja henkinen hyvinvointi mahdollisen taloudellisen riippuvuuden lisäksi.
13. Rikoksesta johtuvat karkottamisasiat on voitava päättää yleisis- sä tuomioistuimissa ja tavallisilla valitusmahdollisuuksilla. Näin vältytään pitkältä karkotusprosessilta maahanmuuttovirastossa ja hallintotuomioistuimissa eikä maahanmuuttajan tarvitse elää epävarmuudessa.
14. Kansainvälisen kaupan yhteyksissä ja kehitysyhteistyössä hyö- dynnetään kohdemaista Suomeen muuttaneiden henkilöiden asi- antuntemusta, yhteyksiä, kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta.
MIKSI ÄÄNESTÄISIT KRISTILLISDEMOKRAATTEJA? TÄSSÄ MUUTAMA PERUSTELU:

- Kulunut vaalikausi on sisältänyt useita takaiskuja demokratialle. Kris- tillisdemokraatit haluavat yhä tarjota puhtaampaa politiikkaa. Äänes- täminen on voitava kokea mielekkäänä. Tämä edellyttää ehdokkailta ja heidät asettaneilta poliittisilta ryhmiltä selkeitä vaihtoehtoja sekä valituilta päätöksentekijöiltä uskottavaa ja suoraselkäistä toimintaa.
- Vapaus uskoa ja ilmaista omaa uskoaan on ihmisen tärkein perus vapaus,
sillä se koskettaa syvästi ihmisyyttämme ja maailmankuvaamme.
- Yhteiskunnan taloudenhoidon tavoitteena tulee olla ihmisten koko- naisvaltainen hyvinvointi, joka sisältää henkisen, fyysisen ja hengelli- sen ulottuvuuden. Pahoinvointi yhteiskunnassa on saatava laskuun ja hyvinvointi nousuun. Kristillisdemokraatit katsovat tulevaan vaalikau- teen kantaen vastuuta lasten ja lastenlasten hyvinvoinnista. Hyvään taloudenpitoon kuuluu, että omaisuus jätetään lapsille paremmassa kunnossa kuin se on saatu.

- Kristillisdemokraatit asettavat perheen yhteiskunnan hyvinvoinnin keskiöön. Hyvinvoinnin lähtökohtana on, että perheissä voidaan hy- vin. Muuttuvassa yhteiskunnassamme kristilliset arvot antavat vah- van perustan perhepolitiikalle.
- Perheiden hajoaminen ja työmarkkinoiden epävakaus on lisännyt hy- vinvointivaltion antaman turvan ja toimeentulon tarvetta. Lapsiper- heiden asema tulonjaossa on heikentynyt. Heikointa tulokehitys on ollut yksinhuoltajilla sekä monilapsisissa perheissä ja perheissä, jois- sa on alle kolmivuotias lapsi. Lapsiperheiden köyhyysaste on kymme- nessä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Yli 150 000 suomalaislasta elää niin sanotun köyhyysrajan alapuolella.
- Haluamme säilyttää lainsäädäntömme pohjana kristillisen avioliit- tokäsityksen. Avioliittolaki tulee säilyttää koskemassa vain yhden naisen ja yhden miehen muodostamaa parisuhdetta.

Ystävällisin Terveisin | Med vänliga hälsningar | Best Regards

Peter Östman
Puoluesihteeri | Partisekreterare | Secretary General
Suomen Kristillisdemokraatit r.p


Jorma Uski (Perussuomalaiset):

Hei


Juuri julkaistussa puolueen vaaliohjelmassa tuo kysymys on kiteytetty periaatteeseen:
Työhön tulevat ja sillä itsensä/perheensä elättävät maahanmuuttajat ovat tervetulleita.

Suomalaista sosiaaliturvaa ja etuuksia tavoittelevat "turvapaikkashoppailijat" eivät.

Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa koko maailman sosiaaliaputoimistoksi.

Tuota eivät käsittääksemme hyväksy täällä asuvat ulkomaalaisetkaan, koska nuo ongenonkijat mustaavat myös heidän, rehellistä työtä tekevien maineen ja aiheuttaa ristiriitoja kantaväestön kanssa.

terveisin
Jorma Uski


Andreas Elfving (RKP):


Will,

kiitos kysymyksistäsi - vastaan mielellään niihin meidän puolueen puolesta.

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen virallinen kanta maahanmuuttoon on vuodesta 2008, ja meidän "Integraatiopoliittinen ohjelma" löytyy netistä ruotsiksi(http://sfp.fi/files/Partidagsbeslut08/Integrationspolitiskt_program_2008.pdf) ja englanniksi (http://sfp.fi/Site/Widget/Editor/100/files/program/Integration%20Policy%20Programme%202008.pdf). Jos poimin sieltä muutaman kohdan, niin lähtökohta on se että Suomi tarvitsee hyvää maahanmuuttopolitiikkaa, tarvitsemme enemmän maahanmuuttajia, ja näemme kulttuurit rikkautena eikä uhkana. Suomi on aina ollut maa johon on muutettu, ja maahanmuuttajat kuten Fazerit, Sinebrochoffit, Finlaysonit y.m. ovat antaneet Suomelle paljon innovaatiota, työpaikkoja ja rikastuttaneet Suomea kautta aikojen. Nykymaailmassa Suomen on oltava avoin yhteiskunta johon mielellään muuttaa.

Pakolaiskysymyksessä puolueemme ajaa kiintiöpakolaisten kiintiön nostamista 750:stä tuhanteen vuodessa. Nykykiintiökin on ollut Suomelle ongelmallinen, joten olemme ajaneet kunnille lisäresursseja integraatiotyöhön. Nämä lisäresurssit ovat myös toteutettu tämän hallituksen aikana. Suomi on rikas maa, ja meillä on moraalinen velvollisuus kantaa vastuuta myös maailman pakolaisongelmasta. Tässäkin ihmiset ajattelevat monella eri tavalla - mutta tämä on meidän puolueen näkökanta. Parasta olisi, ettei kenenkään tarvitsisi paeta omasta maasta, mutta valitettavasti maailman tilanne on mikä se on. Suomenkin pitää kantaa vastuuta niistä ihmisistä, joiden on paettava omasta maasta.

Integraatio Suomen yhteiskuntaan kulkee kielitaidon kautta. Suomessa tulisi osata Suomea ja Ruotsia. On luonnollista että yksikielisissä kunnissa oppii kunnassa vallitsevaa kieltä ja että kaksikielisissä kunnissa voi valita kumpaa kieltä opiskelee. Suomen kulttuuri ja historia on myös hyvä tuntea, että ymmärtää miten ja miksi me suomalaiset ajattelemme kuten teemme. Työpaikka, ja mahdollisuus elättää itseään ja perhettään on tietysti avainasemassa. Tämä pätee sekä Suomalaisiin että samalla tavalla maahanmuuttajiin. Haluamme olla mukana rakentamassa sellaista Suomea, missä työtä on tarjolla kaikille, ja tämä tapahtuu parhaiten tukemalla yrittäjyyttä ja innovaatiota. Yrittäjät rakentavat Suomen hyvinvointia.

Suomessa asuu suuri joukko ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen samalla tavalla kun sinä. Meidän tulee parantaa keskustelu kanssanne, koska olet aivan oikeassa asiantuntemustanne ei ole huomioitu tarpeeksi.

Miksi maahanmuuttaja tulisi äänestää meitä? Maahanmuuttajat ovat erilaisia kuten kaikki muutkin, joten kaikki maahanmuuttajat tuskin näkee maailmaa samalla tavalla kuin me. Mutta osa varmasti :) Suomen ruotsalainen kansanpuolue ei pelottele ihmisiä maahanmuutolla. Ymmärrämme että Suomi tarvitsee lisää ihmisiä, ja että on Suomen edun mukaista avata yhteiskuntamme ja saada uusia ajatuksia ja globaalisempi ympäristö kulttuurisesti ja taloudellisesti. Olemme tottuneita näkemään asiat vähemmistön silmien kautta ja meillä on hyvä ymmärrys siitä, että vähemmistöt pitää otta huomioon, ja että kaikki voittavat kun tämä toimii.

Toivottavasti olen pystynyt vastaamaan kysymyksiin :) Olet tervetullut mukaan keskustelemaan asiasta enemmän - Suomen Ruotsalaisella kansanpuolueella on Integraatiopoliittinen neuvottelukunta joka on avoin, ja puoluejärjestö joka toimii Englannisksi - Multicultural Finland. Kerron mielellään näistä enemmän ja jatkan keskustelua jos kiinnostusta löytyy!

kunnioittaen,
Andreas Elfving
integraatiopoliittisen neuvottelukunnan sihteeri

Olli-Pekka Niskanen (Kokoomus):

Hei Will ja kiitos yhteydenotostasi!

Kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa on maahanmuutajataustainen henkilö, Lulzim Voca. Olisi hyvä jos keskutelisit hänen kanssaan, luulen että teillä olisi paljon yhteistä jaettavaa. Löydät hänen yhteystietonsa piirin sivujen kautta; www.keski-suomenkokoomus.fi ja sieltä eduskuntavaalit 2012.

Yst.terv.

Olli-Pekka Niskanen


Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto):

Hei!
Vasemmistoliiton maahanmuutto- ja maahanmuuttajapoliittisen ohjelmatyöryhmän vetäjänä toimitan teille materiaalia, jossa
on käyty läpi puolueemme kantoja esittämiinne kysymyksiin. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma on vielä kesken, mutta maahanmuuttajapoliittinen
ohjelma on valmis ja ohessa liitteenä.
· Maahanmuuttajapoliittinen toimenpideohjelma pdf-muodossa (hyväksytty puoluevaltuustossa 28.3.2010)
Syy miksi teimme ensin maahanmuuttajapoliittisen ohjelman olikin lähinnä siinä, ettei maassamme elämäänsä elävien ihmisten tilannetta ole pohdittu juuri millään tavalla.
Varmaan meilläkin on paljon kehitettävää ja korjattavaa suunnitelmissa ja tässäkin ohjelmassa, mutta olemme pyrkineet löytämään tavan käydä
laajempaa keskustelua ainakin Vasemmistoliiton sisällä, koska muutoin politiikassa järkevä keskustelu on tuntunut olevan lähes mahdotonta ja julkisuus on tukenut vain
negatiivista uutisointia. Toivottavasti ohjelma avaa hiukan meidän ajatuksia ja mikäli haluatte kysyä vielä lisää, niin olen käytettävissä.

yst.terv:
Merja Kyllönen, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä


Sini Korpinen (Kokoomus):

Hei,


Kiitos viestistäsi, ja onnittelut uudesta kansalaisuudesta - jos nyt näin voi sanoa! Pahoittelen viivästynyttä vastausta.

Puolueemme virallinen kanta on, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa maahanmuuttoa, jos mielimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tarvitsemme työtä, työntekijöitä ja yrittäjyyttä - tässä uskomme meillä olevan voitettavaa juuri maahanmuuttajilta. Olet aivan oikeassa siinä, että vaikka pakolaiset muodostavat pienehkön prosentuaalisen osuuden kaikista Suomeen tulevista maahanmuuttajista, keskustelu keskittyy usein heihin. Vaikka maahanmuuttoon - kuten mihin tahansa muuhunkin ilmiöön - liittyvistä ongelmista on saatava avoimesti puhua, pitäisi keskittyä uhkien sijasta myös mahdollisuuksiin.

Kotouttamiseen ja integrointiin on varattava riittävästi resursseja, jotta voimme onnistua tässä. Tällä hetkellä resursseja ei ole aina riittävästi esimerkiksi suomenkielen opetukseen.Meidän mielestämme tärkeää on kuitenkin, että maahanmuuttaja pystyy osallistumaan ja sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan samalla kun hän säilyttää yhteyden myös omaan kieleen ja kulttuuriin.

Olet oikeassa myöskin siinä, että usein maahanmuuttokysymyksistä puhutaan ikään kuin maahanmuuttajista huolimatta, eikä heidän kanssaan. Siksi esimerkiksi Kokoomuksen läheisjärjestönä toimii Kansalliset Maahanmuuttajat, jotta uussuomalaiset löytäisivät tiensä puolueeseemme. Kansalliset Maahanmuuttajat osallistuvat aktiivisesti muiden läheisjärjestöjen, kuten Naisten ja Nuorten Liittojen, tavoin puolueen sisällä käytävään keskusteluun, ja heitä löytyy myös luottamushenkilöpaikoilta. Näin pystymme laajentamaan myös omaa ymmärrystämme kaikista maahanmuuttajien haasteista.

Olemme pyrkineet omassa retoriikassamme tuomaan esille juuri mahdollisuuksia, joita maahanmuuttoon liittyy - siksi järjestimme esimerkiksi Hei, me puhutaan maahanmuutosta -keskustelukiertueen. Jotta huomio kiinnittyisi myös Sinun kaltaisiisi, jotka tuovat paljon hyvää mukanaan.

Kokoomuksen vahvuus on se, että me haluamme luoda kaikille mahdollisuudet menestykseen tässä maassa - ihonväristä, uskonnosta, iästä ja kielestä huolimatta. Uskomme, että teemamme puhuttelevat kaikkia, jotka haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen - niin uussuomalaisia kuin syntyperäisiä suomalaisia. Kaikilla tulee olla oikeus tehdä töitä Suomen ja täällä asuvien hyvinvoinnin eteen. Työn tekemisen on oltava kannattavaa, ja tähän Kokoomus on esittänyt useita parannuksia.

Jos Sinulla on lisäkysymyksiä joistakin teemoistamme, vastaan mielelläni.

Ystävällisin terveisin,

Sini Korpinen

Poliittinen sihteeri